16.11.2009

syysistunnon yhteenvetoa

Olen tässä viikon verran yrittänyt tottua kotioloihin. Se on aina vaikeaa täysihoitoviikon jälkeen.

Tämän syksyn kirkolliskokousviikko saattaa olla jopa paras viikko tähän mennessä. Teimme kovasti töitä ja saimme jotain aikaan. Sosiaalinenkin elämä on asettunut tiettyihin kuvioihin, joten enää ei tarvitse niin kauheasti esittää vaan voi olla oma itsensä (mitä se ikinä sitten onkaan!).

Viikon onnistumiset
- osallisuusaloite lähetettiin jatkovalmisteluun - jesh!
- virkamieslakipaketti meni läpi - hurraa!

Viikon keskustelunaihe oli ehdottomasti arkkipiispanvaali. Ehdokkaita on edelleen vähänlaisesti, joten toivotan rohkeutta kaikille mietiskelijöille.

Oma panos oli tälläkin kertaa vaihteleva. Talousvaliokunnassa esitin pari ihan relevanttia kommenttia ja pari vähempi relevanttia. Aion jatkaa ”tuomiokapitulien tuottavuusohjelman” lanseerausta jatkossakin. Triangelinsoitto - tai siis se, ettei sitä tarvinnutkaan soittaa - jää kyllä mieleen. Oman jaksamisen kannalta kunnon yöunet (viimeinkin!) olivat tarpeen mutta aamujumpat ja aamukirkot jäivät tällä kertaa väliin (harmi).

Hieman on tullut valitusta, että viikon blogissa oli liian vähän juoruja ja paljastuksia. Noh, sen voin kertoa, että Skotlanti-iltaa vietimme jälleen mutta arkkipiispanvaaliviritykset keskeyttivät mielenkiintoiset keskustelut sosio-ekonomisen taustan vaikutuksista.

Viikon parhaat keskustelut käytiin jälleen edustaja Westerlundin esille nostamista teemoista. Viikon mielenkiintoisimmat teemat olivat avioliiton teologia (onko sitä?) ja mitä reformaatio minulle merkitsee. Edustaja Katariina Pitkäsen kanssa kävin myös mielenkiintoisen keskustelun siitä, kuinka kirkkomme on yksi järjestyksen kirkko - olisiko epäjärjestys kuitenkin parempi?


Lämpimät kiitokset jälleen kaikille tutuille, vieraille, julkisille, yksityisille, kannustaville, kriittisille kommentaattoreille :-)

pari kuvaa

Kirkolliskokousviikon kuvat ovat jälleen täysin hämäriä. Osasta ei saa edes selvää, mitä niissä on kuvattu. Tässä kuitenkin muutama otos paremmasta (!) päästä.


Näkymä mun paikalta istuntosalissa, kuvassa arkkipiispan päättää istuntoviikon.


Kirkolliskokous ehti viikon aikana myös Turun kaupungin vieraaksi, kuvassa valtuustosali.

6.11.2009

virkamieslakipaketti läpi!

Kirkon palvelussuhdelainsäädäntö on viimein saatu nykyaikaiseen muotoon, kun hyväksyimme eilen viimein ns. virkamieslakipaketin.

Lakiin ei kirjattu syrjinnän kieltävää pykälää, koska sellaista ei ehditty tähän hätään kirjoittaa. Syrjintä on toki kirkossakin kiellettyä yleisen lainsäädännön mukaisesti. Syrjintäpykälästä halutaan tehdä kirkolle sopiva mutta toistaiseksi ei ole tietoa, minkälainen se olisi. Joku neropatti kommentoikin eilen, että se on sitten sellainen pykälä, joka saa tässä salissa 3/4 kannatuksen.

Illalla lähdimme Turun kaupungintalolle, jossa oli kaupungin järjestämä vastaanotto. Ruoka oli hyvää. Edustaja Westerlund piinasi ruokapöydässä meitä jälleen visaisilla kysymyksillä ja halusi tietää, mitä reformaatio meille merkitsee. Tulimme myös siihen tulokseen, että tarvittaisiin sellainen jumalanpalvelus, jossa on ehtoollinen mutta ei saarnaa.

5.11.2009

viikon ärsyttävimmät

Tälläkin viikolla savu on noussut korvista monta kertaa. Virkamieslakipaketin kankea eteneminen on raivostuttanut. Tänään iltapäivällä on asian toinen käsittely, jossa laki joko hyväksytään tai hylätään.

Myös pari muuta asiaa on ärsyttänyt minua ja muutamia muita edustajia viikon varrella...

Edustaja Riikosen puheenvuoro virkamieslakipaketin ensimmäisessä käsittelyssä on kirvoittanut runsaasti kommentteja. Puheenvuoro on luettavissa kirkolliskokouksen sivuilta. Puheenvuorossa käytettiin varsin värikästä retoriikkaa muun muassa naispapeista ja arkkipiispasta. Itse pidän edustaja Riikosen puheenvuoroa asiattomana ensisijaisesti sen takia että se ei mitenkään liittynyt käsiteltävään asiaan. Lisäksi puhe ei osoittanut hyvää makua eikä läsnäolijoiden kunnioitusta. Monet, erityisesti naiset, ovat kokeneet puheenvuoron jopa loukkaavana.

Olen mukana kirkon, seurakunnan ja kunnan päätöksenteossa. Tästä näkökulmasta ajattelen, että on vastuutonta väärinkäyttää meille annettua päätösvaltaa ja puheoikeutta tällä tavalla. Kun edustaja kiipeää puhujapönttöön puhumaan aivan muusta kuin käsiteltävästä asiasta, ei ole enää kyse demokratiasta ja yhteisten asioiden hoitamisesta.

Toinen verenpainettani nostattanut asia on Hengellinen elämä verkossa -hanke. Minä olen ollut ihmeissäni siitä, että hanke näyttää olevan ihan levällään. Siinä ei oikein ole tavoitteita ja toimenpiteet kohdistuvat sekalaisiin suuntiin kuin haulikolla ampuen. Eilen saimme asiasta kyselytunnilla viestintäjohtaja Pesosen kuvauksen, jonka mukaan tällaiselle hankkeelle ei voi oikein määritellä muita mitattavia tavoitteita kuin koulutuksen.

Pidän kirkon ja seurakuntien työtä verkossa välttämättömänä ja samoin siihen liittyvä kehityshanke on tärkeä. En kuitenkaan ymmärrä, miksi verkkoon liittyvälle hankkeelle ei voi määritellä kunnollisia mitattavia tavoitteita ja kohdistaa toimenpiteitä tarkemmin. Se että "verkko ei ole väline vaan toimintaympäristö" ei ole riittävä perustelu. Onhan tämä verkon ulkopuolinenkin maailma toimintaympäristö ja täälläkin on mahdollista määritellä tavoitteita ja pririsoida toimenpiteitä. Jos joku viisas osaa tämän selittää, niin kommenttiloota on edelleen avoin.

arkkipiispaa

Kansliavaliokunta järjesti eilen illalla keskustelutilaisuuden arkkipiispan vaalista. Keskustelun teemoja olivat vaalien käytännöt, arkkipiispan tehtävät ja hyvän arkkipiispan ominaisuudet.

Keskustelussa kävi ilmi, että arkkipiispalla on ihan uskomaton määrä työtä. Lisäksi edustajien toiveet arkkipiispan ominaisuuksista olivat varsin vaativat. Toivottiin, että arkkipiispa olisi helposti lähestyttävä, oppinut, kielitaitoinen, hyvä johtaja ja mahtava mediapersoona. Tämän jälkeen toivottiin, että vaaliin lähdettäisiin rohkeasti ehdolle.

Tilaisuuden jälkeen edustajat hajaantuivat saliin ulkopuolelle pieneen ryhmiin keskustelemaan aiheesta. Ehkä tilaisuus oli sitten tarpeen - keskustelu on nyt viimeistään lähtenyt laajasti liikkeelle.

Pidin keskustelussa huolta kellosta ja puheenvuoropyynnöistä. Seisoin tomerasti triangeli kädessä valmiina kilauttamaan, jos puheenvuorot venyvät. En päässyt kertaakaan kilauttamaan, joten ei ehkä kannata suunnitella uraa triangelinsoittajana.

4.11.2009

keskiviikon kommentteja

Eilen tehtiin töitä kellon ympäri. Pääsimme talousvaliokunnasta vasta klo 21.30.

Tänään täällä on käsitelty edelleen virkamieslakipakettia. Yksityiskohtainen käsittely meni varsin sujuvasta emmekä edes äänestäneet. Lakipaketti on nyt saanut sisältönsä mutta toisessa käsittelyssä päätetään paketin hyväksymisestä. Pidän hiukan vastuuttomana sitä, että lakipaketin vastustajat eivät esitä muutosesityksiä lakiin - eivät siis esittäneet mitään muutoksia mutta aikovat äänestää lakia vastaan. Kyllä vastuulliseen toimintaan kuuluisi vaihtoehtoisten ratkaisujen esittäminen eikä kapuloita rattaisiin -periaate.

Täysistunnossa oli listalla myös yleisvaliokunnan mietintö osallisuusaloitteesta. Valiokunnan puheenjohtaja kenttäpiispa Niskanen kävi pöntössä esittelemässä valiokunnan kannan ja huolen Suomen nuorisosta. Pidin lyhyen puheenvuoron, jossa kiitin valiokuntaa hyvästä työstä. Nuorten osallisuuden vahvistaminen kirkossamme -aloite lähetettiin siis kirkkohallitukselle toimenpiteitä varten. Olen siis saanut jotain aikaan, jännittävää!

Talousvaliokunnassa jatkoimme mietinnön parissa. Siihenkin oli yrittänyt muutamia ajatuksia ujuttaa mutta aika laimeata tekstiä on tulossa.

Tänään illalla on kansliavaliokunta järjestää keskustelutilaisuuden arkkipiispanvaalista. Tilaisuuden juontajina toimivat edustajat Nieminen ja Jauhiainen. O-ou! Olen yrittänyt valmistautua vähän. Tällä hetkellä tilaisuutta varten etsiskellään triangelia aikamerkiksi. Triangelin soitto tulee olemaan minun vastuullinen tehtäväni.

irtohuomioita:

Käsidesi on viikon hitti, joten kirkolliskokousedustajajien ympärillä leijuu aina käsidesin viehättävä tuoksu.

Eräs valiokuntalaisemme totesi, että ei näitä meidän mietintöjä kukaan lue ja me täällä vaan tuntikaupalla viisastelemme.

Mua haastateltiin tänään arkkipiispanvaalista radioon. Kerroin, että asiasta on keskusteltu muun muassa naisten saunassa.

3.11.2009

tiistain tunnelmia

Tänään on tehty kovasti töitä, joten ei ole tännekään ehtinyt kirjottaa.

Aamupäivä kului talousvaliokunnassa talousarviomietinnön kanssa. Mietintö etenee ihan hyvin mutta jatkamme sitä iltamyöhään.

Iltapäivällä alkoi virkamieslakipaketin ensimmäinen käsittely. Oijoi, se otti voimille! Puheenvuorot olivat aiheesta ja aiheen vierestä. Joissain puheenvuoroissa myös maalailtiin uskomattomia uhkakuvia. Keskustelun jälkeen puimme sitä vielä naistenhuoneessa ja ruokapöydässä.

2.11.2009

talousarviokeskustelua ja tapakasvatusta

Iltapäivä ja ilta kuluivat talousarvion parissa. Täysistunnossa pidettiin lukuisia puheenvuoroja talousarvioaloitteiden puolesta. Aloitteissa vaadittiin avustusta Petroskoin kirkon rakennusprojektin loppumetreille ja rahaa Tuomasmessun radiointiin. Varsinaisesti talousarviosta ei juuri puhuttu.

Kävimme myös valiokunnassa läpi talousarviota ja aloitteita. Haastattelimme asiantuntijoita, joten olemme nyt hieman viisaampia mietinnön kirjoittamisessa.

Saimme tänään pöydille myös yleisvaliokunnan mietinnön osallisuusaloitteesta. Mietinnössä esitetään aloitteen lähettämistä eteenpäin toimenpiteitä varten, jee! Valiokunta suhtautui positiivisesti kaikkiin esitettyihin toimenpiteisiin, joita olivat:

1) osallisuusvelvoitteen kirjaaminen kirkkolainsäädäntöön,
2) nykyisten toimintamallian kartoittaminen ja esimerkkitapojen luominen ja
3) nuorten kirkolliskokouksen perustamisen selvittäminen.

Lisäksi mietinnössä todettiin, että nuorisolain 8. pykälä nuorten kuulemisesta koskee myös kirkon nuorisotyötä. No niin - nyt ei auta enää vastaanpullikointi!

Kansliavaliokunta eli huvitoimikunta kokoontui myös. Järjestelimme keskustelutilaisuutta (josta varmasti myöhemmin lisää...), juhlia, saunavuoroja ja kaikenlaista muuta kivaa :-)

Iltapäivällä jouduin kenttipiispan tapakasvatuskurssille. Opetusministeriön kansliapäällikkö tarjosi kahvit ja toi tervehdyksensä. Kenttipiispan mukaan kirkolliskokousedustajien tavat ovat kehnolla tolalle, koska porukka häipyä paikalta, kun tilaisuuden isäntä vielä istui pöydässä. Meidän pöydässä noudatettiin hyviä tapoja emmekä saaneet nousta pöydästä, joten myöhästyin talousvaliokunnasta.

Tänään olisi iltahartauden jälkeen mahdollisuus katsoa edustaja Pekka Reinikaisen johdolla videota maapallon synnystä. Taidan mennä mieluummin naisten saunavuorolle.

syöminen ja työnteko alkoivat

Viikko alkoi perinteisesti messulla Maarian kirkossa. Messun toimitti piispa Repo ja muut Tampereen hiippakunnan kyvyt. Saarna oli hyvä.

Kirkonmenojen jälkeen oli istuntoviikon avaus, joka kesti vartin. Sitten olimme jo niin uupuneita työnteosta, että piti syödä lounasta. Nyt käsittelemme talousarviota mutta onneksi kohta saadaan päiväkahvia.

Eniten keskustelua on toistaiseksi herättänyt arkkipiispan vaali. Kirkolliskokousedustajilla on vaalissa äänioikeus ja saamme myös asettaa ehdokkaita. Ehdokasasettelu on nyt meneillään mutta peli on ihan auki vielä, joten ruokapöytäkeskusteluissa vaali on vahvasti esillä.

Suunnittelimme eilen myös arkkipiispapörssiä, johon kirjattaisiin kaikki esiin nousseet nimet ja heidän päivittäinen kannatuksensa viikon aikana.

Niin, bloggaan siis nyt suoraan täysistunnosta uuden teknologia avulla! Luvassa siis entistäkin ajankohtaisempaa raportointia.

1.11.2009

taas mennään

No niin, nyt se on taas kirkolliskokouksen aika. Meneillään on perinteinen harkinta, kuinka monta paria kenkiä tarvitaan. Kun tavarat on kasassa, alkaa matka kohti Turkua. Talousvaliokunta aloittaa jo tänä iltana, joten heti joutuu töihin.

Tällä viikolla eniten keskustelua herättää varmasti virkamieslakipaketti. Olemme nyt saaneet lakivaliokunnana mietinnön ja käsittelemme sitä tulevalla viikolla. Keskustelusta tulee varmasti pitkä ja värikäs. Täytyy vain toivoa, että virkamiesoikeudelliset säädökset saadaan tällä kertaa viimein läpi.

Ennakkotiedoista poiketen henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskus HeTa ei tule käsittelyyn tällä viikolla. Asia palasi kirkkohallituksen täysistunnosta jatkovalmisteluun, joten emme saa sitä nyt esityslistalle. Talousvaliokunnan elämää tämä helpottaa huomattavasti, koska emme joudu huhkimaan HeTa-mietinnön kanssa. Toisaalta homman olisi syytä edetä, koska muuten joudutaan liemeen.

Odottelen jännityksellä, tuleeko osallisuusaloitemietintö yleisvaliokunnasta tällä viikolla.

Täällä blogissa kerrotaan viikon mittaan kirkolliskokouksen olennaiset ja erityisesti epäolennaiset kuulumiset. Kommenttiosasto on vapaasti käytössä, joten ottakaahan osaa keskusteluun.


P.S. Edellisessä kirjoituksessa lupailin CEC:n yleiskokouksesta loppuraporttia. Toistaikseksi en ole saanut sitä tänne kirjoitettua, pahoittelut.

22.7.2009

loppumetrit

Maanantai oli yleiskokouksen viimeinen päivä, joten ohjelmassa oli päätöksentekoa. Käsittelimme komiteoiden raportit, annoimme julkilausumia ja teimme henkilövalintoja. Jätin lounaan väliin ja kipaisin pikaiselle shoppailureissulle keskustaan. Illan viimeisessä sessiossa kiiteltiin kaikki kokousjärjestelijöitä. Kokoonnuimme vielä varsin reipashenkiseen ja toiveikkaaseen päätösjumalanpalvelukseen ja illalliselle. Reissun päätteeksi kävimme vielä oman delegaation tunnelmia läpi hotellin baarissa.

Reppuni löytyi lopulta paikallisesta löytötavaratoimistosta suomenkielisen paikallisoppaamme mahtavalla avustuksella. Kävin noutamassa repun matkalla lentokentälle. Nyt olen taas kotimaassa työpöydän ääressä ja yritän totutella arkeen. Aivot ovat vielä vähän epäkunnossa mutta eiköhän tämä tästä. Kokoan hieman ajatuksia ja kirjottelen tänne vielä yhteenvetoa.

20.7.2009

sunnuntai on lepopäivä

Eilen oli vapaapäivä varsinaisesta kokoustamisesta. Aloitimme päivän jumalanpalveluksilla vapaavalintaisessa kirkossa. Osallistuin reformoidun kirkon jumalanpalvelukseen, koska luterilaiset oli allokoitu sinne. Kirkko oli varsin karu ja pastorit hauskoja. Yritin kuunnella ranskankielistä saarnaa mutta osaan vain tiivistää, että saarna hypähteli aiheesta toiseen. Kirkonmenojen jälkeen olimme piknikillä joen rannalla.

Iltapäivällä ryhdyimme turisteiksi ja tutustuimme Lyonin vanhaan kaupunkiin. Saimme oppaaksi paikallisen miehen, joka harrasti (?) suomea. Kierros iltalialaistyylisillä sisäpihoilla ja kujilla oli mahtava! Löysimme muun muassa Lyonin humoristien kerhotilan. Ehdotin, että huumorimiehenä tunnettu kirkkoneuvos olisi voinut jäädä sinne kokeilemaan taitojaan. Noh, eipä jäänyt vaan jatkoi vitsailua seuraavassa kohteessa vanhan perunakellarin kohdalla: "Arvaatteko, minkälaisia perunoita täällä säilytettiin?" Noh, ranskalaisia perunoita, tietty.

Illalla oli CEC:n 50-vuotisjuhla, joka kesti noin viis ja puol tuntia. Ensin oli näytelmää ja tarinaa historiasta. Ja tauon jälkeen vielä parituntinen näytelmä, joka kertoi uskontojen yhteisestä lentäkenttäkappelista ja nuoresta afrikkalaistaustaisesta miehestä, jonka nimi oli Calvin. Ruokaa saimme vasta puoli yhdentoista aikoihin. Delegaatiomme suurlähettiläsjäsen valisti, että Neuvostoliiton 60-vuotisjuhlat kestivät aikoinaan 7 tuntia. Hyvä CEC!

19.7.2009

yleiskokouksen tärkeimmät varusteet

Henkilökohtainen omaisuuteni on kohtalaisen rajallista täällä. Onneksi uutta roinaa on tullut kadonneiden tilalle ja olen voinut kiinnittyä johonkin materiaan. Tärkeimmät tavarat ovat:

Yleiskokouksen manuaali kertoo, missä pitää olla ja mihin aikaan. Se kertoo myös, mitä on asialistalla mutta siihen osuuteen ei juuri voi luottaa. Kirjassa on myös kalenteriosa omille tapaamisille kokouksen aikana.

Laulukirja on hyvä pitää mukana, koska esimerkiksi ääntenlaskennan aikana saatetaan ruveta yhtäkkiä laulamaan. Biisit ovat hyviä.

Äänetysliput olen tähän asti osannut pitää tallessa. Sen olen oppinut jo ekassa SYL:n liittarissa. Puheenjohtaja joutuu aina välillä kuuluttelemaan, että nyt taas joku on hukannut äänestyslippunsa. Liput on myös hyvä pitää aina mukana, koska niitä saatetaan tarvita yllättäen.

Kävin varta vasten ostamassa paikallisesta apteekista 50 suojakertoimen aurinkorasvan kadonneen tilalle. Hih, eipä ole juuri ollut tarvetta, koska olen maan alla suurimman osan päivästä.

Saimme talouskomiteassa ihana vaaleanpunaiset kansiot juuri kun olin tullut siihen tulokseen, että nyt on saatava joku kansio.

Lisäksi tarvitaan tulkkauskuulokkeet ja nimilappu.

Olemme myös saaneet kaikenlaisia lahjoa. Ranskan reformoitu kirkko lahjoitti ihanat kortit, joissa on vihreä puu. Kyproksen kirkko pisti kuitenkin paremmaksi ja lahjoitti jonkun mainos-dvd:n - ja hienon vihkosen, jossa esitellään kaikki (?) turkkilaisten miehittäjien tuhoamat kirkot, luostarit ja hautausmaat. Aika mauton veto!

kardinaali ja partiarkka - mutta missä järjestyksessä?

Eilinen oli ihan yhtä kiireinen päivä kuin aiemmatkin. Onneksi iltaohjelmassa oli vastaanotto ja Taizé-rukoushetki.

Aloitimme aamulla talouskomitealla ja jatkoimme muutaman kerran päivän mittaan. Saimme budjetin ja mietinnön valmiiksi viimein klo 18.15. Budjetti liikkuu 2-3 miljoonan euron tienoilla mutta on ylimalkaisuudessaan aika pelottava. Ja muutenkin budjetin syntyprosesssi hiukka omaperäinen, kun viilaamme vasta täällä kokouksessa lukuja. Oli kuitenkin hienoa saada osallistua komitean työskentelyyn. Komiteasta sai loistavaa kokemusta!

Eilen oli myös työpajoja ja osallistuin sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsittelevään pajaan. Keskustelimme talouden, työllisyyden ja tasa-arvon kysymyksistä. Oli helpottaa hengähtää hetki asioissa, jotka liittyvät omaan alaan. Pystyin jopa kommunikoimaan sujuvasti englanniksi ja esittämään omia ajatuksiani. Paja oli yllättävän tehokas ja hyvin mielenkiintoinen.

Illalla vaidoin salamana vaatteet ja suunnistimme jonnekin maaherran lukaaliin ministerin vastaanotolle. Syötävää ja juotavaa riitti. Paikalla oli myös ekumeeninen patriarkka ja yksi kardinaali. Kommentoin, että se patriarkka vaan pönöttää tuolla. Olen myös ihan pihalla näiden kirkonmiesten arvonimistä, joten kysyin reippaana tyttönä, että jos on patriarkka ja kardinaali, niin missä järjestyksessä heidät pitää mainita. Kuulemma patriarkka ensin. Ja ilmeisesti kysymykseni ei ollut hauska.

18.7.2009

kokousjärjestelyistä

Kirjotan nopsasti pari riviä kokouspaikasta.

Kokoustamme siis uudenkarheassa kongressikeskuksessa, jossa on käsittämättömän paljon aulatilaa mutta talouskomitealle ei tunnu löytyvän vapaata kokoushuonetta. Eilen meidän heitettiin liukuportaiden alle jonnekin varauloskäyntikäytävään. Täysistunnot ovat isossa salissa maan alla - tosi jees. Kongressikeskuksen vieressä on iso puisto mutta olen käynyt siellä vain kerran. Keskustaan on noin 10 minuutin bussimatka mutta sinnekään en ole ehtinyt avajaismessun jälkeen.

Kokouksen kielet ovat englanti, ranska ja saksa. Suurin osa edustajista puhuu englantia omalla tavallaan. Täysistunnossa on tulkkaus noille kolmelle kielelle ja meillä on langattomat kuulokkeet omilla paikoillamme. Tarvitsen siis todellakin kuulokkeet, kun saksalaiset saavat puheenvuorot. Alkuviikosta oli sitä mieltä, että opin viikon aikana varmaan saksaa - en oo opiskellu sitä päivääkään koskaan - mutta eipähän se nyt niin helposti tartukaan. Ranskaa kuuntelen tllä hetkellä jo ihan sujuvasti. Puhuminen tuottaa vaikeuksia sekä enkuks että ranskaks, koska kahdella kielellä toimiminen joten taannuttaa mua molemmissa. Niin, ja sitten ruotsalaisten kanssa puhutaan tietty ruotsia.

17.7.2009

visiointia - ainakin piti olla

Tämän päivän teema oli Visio. Joo-o, etenimme suunnitellun päiväohjelmaan mukaan noin klo 9.30-10 ja 21-22. Muu aika päivästä kului saksalaisten (EKD) aloitteen käsittelyyn ja talouskomiteaan.

EKD siis esitti, että pitää perustaa työryhmä järjestelemään uudestaan koko CEC vuoteen 2012 mennessä. Meidän kirkko ja muut pohjoismaiset kirkot olivat rustanneet mahtavan muutosesityksen eilisen aikana. Esityksen mukaan aikaa vähän järkevämpään uudistukseen olisi normaalissa rytmissä 2015 asti eli seuraavaan yleiskokoukseen.

Aloitteen ja muutosesitysten käsittely oli vähintäänkin omaperäistä. Pöydällä oli yhtäaikaa alkuperäinen aloite ja meidän muutosesitys - ja molempiin sai tehdä muutosesityksiä. Puheenjohtajan äänetysjärjestyksen mukaan ensin tehdään muutoksia molempiin ja sitten äänestetään niiden välillä. Hänelle kyllä sanottiin, että ensin pitäisi äänestää näiden ääripäiden välillä ja sitten pienemmistä muutosesityksistä - mutta hänen kokoustraditiossaan äänetysjärjestys on kuulemma tällainen.

Iltapäivällä saimme eteemme ensimmäisen listan uudesta keskuskomiteasta. Lista oli aivan käsittämätön - se koostui lähinnä miespuolisista papeista! CEC:n säännöissä on toivomus molempien sukupuolten, eri alueiden, eri kirkkokuntien, nuorten ja maallikoiden edustuksesta. Kävimme lyhyen keskustelun listasta, koska se ei oikein täyttänyt näitä kiintiötoivomuksia. Keskustelun jälkeen äänestimme, sopiiko kokoukselle, että tulevan keskuskomitean koostumus on näin epätasa-arvoinen (Are you happy with this balance?). Tässä kohtaa alkoi viimeistään pinna palaa... tasa-arvo ei ole mikään äänestyskysymys! Eihän nyt äänestämällä voida päättää toteuttaa epätasa-arvoa. Hilpeintä tilanteessa on se, että lista lähetettiin äänin 113-109 valitsijamiehille parannettavaksi. Tasa-arvovaatimukset voittivat siis neljällä äänellä!

Muun ajan olenkin istunut talouskomiteassa. Välillä tosin väsytti aivan järkyttävästi, joten kaikki voimat piti keskittää hereillä pysymiseen. Komiteassa ei kuitenkaan ole ollut tylsää vaan lähinnä järkyttävää! Tämän kokouksen talous on näillä näkymin 250 000 euroa miinuksella ja CEC:n edellisten tilikausien ylijäämä on 27 000. Huh huh, aika pelottava tilanne! Onneksi CEC ei ole esimerkiksi suomalainen yritys...

Haluisin kirjotella myös hiukan fasiliteeteista täällä mutta nyt täytyy mennä nukkumaan, ettei tarvitse huomenna nukkua komiteassa.

pitkän päivän ilta

Tänään oli ensimmäinen kokonainen kokouspäivä ja siltä tuntuukin. Aamulla tosin litsasin jumalanpalveluksesta ja ilmestyin paikalle vasta täysistunnon alkuun. Päivistä tulee ihan uskomattoman pitkiä, jos ei jossain vaiheessa pidä taukoa. Aamulla kirkonmenot alkaa klo 8.30 ja viimeinen täysistunto loppuun noin klo 22. Tänään oli 35 astetta lämmintä mutta olimme kongressikeskuksen vankeja siis klo 9.30 -22 - yhteen putkeen. On mullakin oudot tavat viettää lomaa!

Suunnittelin lintsaamista myös päivällä mutta luin kokousta sen verran ennakoivasti, etten uskaltanut poistua paikalta ennen kuin talouskomitean kokouksesta ilmoitetaan. Noh, yhtäkkiä kesken paneelikeskustelun vahvistimme komitean kokoonpanon ja ilmoitettiin, että eka kokous on NYT.

Talouskomitea vaikuttaa täyspäiseltä. Oli jännittävää tavata muitakin kirkosta, taloudesta ja kirkon taloudesta kiinnostuneita ihmisiä. Komiteaan kuuluu mm. kolme ortodoksipappia, joista yksi oli työskennellyt Kyproksen pankissa (?) ennen pappisuraansa. Saimme mainiot materiaalit organisaation taloudesta mutta hommaa riittää. Puheenjohtaja totesikin, että työtä on paljon. Tuntuu siltä, että olen kuullut tuon joskus ennenkin.

Kirjotettavaa olisi vaikka kuinka paljon enkä oikein tiedä, mistä päästä aloitan.

Ehkä hauskinta ovat kuitenkin ihmiset.

Täällä törmää ihan ihmeellisiin vähemmistöihin, sellaisiin joista en ole ikinä kuullutkaan. Monet CEC:n jäsenkirkot ovat pieniä protestanttisia vähemmistökirkkoja, joten ihmeellisiä yhdistelmiä riittää. Olen tavannut mm. muutaman italialaisen protestantin.

Suosikkihenkilöni (ainakin toistaiseksi) on kokouksen varapuheenjohtaja piispa Irinej. Hän on Serbian ortodoksisen kirkon Australian ja Uuden-Seelannin alueiden piispa - kyllä, juuri niin! Ensinnäkin hän asuu samassa hotellissa ja samalla käytävällä kuin minä. Ja toisekseen pääsin tänään vielä samaa päivällispöytään. Ilmeisesti hän liikuttui niin saamastaan luottamuksesta varapuheenjohtajaksi että jakoi kaikille kokousedustajille ikonikortit terveisillä "Compliments of Irinej" varustettuna.

Noh, päivällispöydässämme oli myös ortodoksipiispa New Yorkista ja Sierra Leonesta kotoisin oleva Norjan luterilaisen kirkon pappi. Hauskoja heppuja molemmat!

Olen nähnyt nyt livenä myös yhden kardinaalin (tai kaksi) ja Romanian ortodoksikirkon patriarkan.

Ortodoksipapit on aika ihmeellisiä tyyppejä, pöyrivät täällä mustissa ja harmaissa kaavuissa pitkine partoineen. Lisäksi kättelevät ja pussailevat (poskille ja käteen) toisiaan koko ajan. Ilmeisesti heillä on myös joku arvojärjestys, koska kumartelevat toisilleen. Romanian kirkon patriarkka aiheutti varsinaisen tungoksen tässä joukossa.

Nyt täytyy ruveta lukemaan talouskomitean mietintöpohjaa.

Lisäinfoa kokouksesta saa kotisivuilta http://assembly.ceceurope.org/ ja nuorison blogista: http://cec-assembly.blogspot.com/ .

16.7.2009

avajaistunnelmia

No niin, delegaatti Westerlund lainasi ystävällisesti konettaan, joten nyt saan tänne vähän tekstiä.

Eilinen oli yleiskokouksen avajaispäivä. Aamupäivällä oli oman porukan palveria ja uusien delegaattien infotilaisuus. Avajaisjumalanpalvelus oli hieno! Ja oli mahtavaa olla mukana toteuttamassa sitä. Luin tekstin toivosta yhdessä muiden nuorten kanssa. Saarnaa en jaksanut englanniksi kuunnella sen paremmin kuin kotioloissakaan. Kokouksen laulukirjan laulut alkavat tulla tutuiksi.

Kokouksen kuumin kysymys on saksalaisten (EKD) tekemä aloite koko järjestön organisaation muuttamiseksi. CEC:n komissiot toimivat varsin itsenäisesti, joten saksalaisten mielestä organisaatiota pitää virtaviivaistaaa. Saksalaisilla on iso delegaatio ja kauhea lobbaus meneillään.

Huvittavinta asiassa on, että aloite on jätetty 2 päivää ennen aloitteiden viimeistä palautuspäivää ja sen jälkeen aloite on "elänyt" ja saimme eilen illalla uuden version. Ei tulisi kuuloonkaan kirkolliskokouksessa. Muutenkin kokouskäytännöt ovat hiukka sekavia ja puheenjohtajan vetämät äänestykset vähintään kyseenalaisia. Ehkä ylioppilaskuntatoiminnasta olisi voinut olla hänellekin hyötyä ;-)

Näillä näkymin palvelen armolahjojeni mukaisesti täälläkin talouskomiteassa. Saa nähdä, miten siitä selviän. Luultavasti ei tule olemaan vapaa-ajan ongelmia.

14.7.2009

vain maallista

No niin, nyt olemme paasseet perille Lyoniin.

Majoitumme solidaarisuudesta Concorde****-hotelliin, joka on aivan kongressikeskuksen vieressa. Solidaarisuudesta on kyse, koska halvemmat hotellihuoneet jaavat koyhempien kirkkojen edustajille. Kuulosta alyttomalta!

Matka meni oikein sujuvasti mutta viimeisella etapilla jatin reppuni ratikkaan. En tajua, miten saatoin olla niin polja. Nyt ei ole liikaa maallista omaisuutta haittaamassa kokousviikkoa. Tietokone ois tietty kiva ollu pitaa tallessa, etta vois paivittaa blogia.

Olen onnistuneesti buukannut huomiselle jo minuuttiaikataulun. Ensin pitaa rekisteroitya kokoukseen, klo 11 kokoontuu Suomen delegaatio, klo 12.30 on uusien edustajien perehdytys ja klo 13.30 pitaa olla kirkossa harjoittelemassa tekstia avajaisia varten. Ennen ekaa taysistuntoo on viela nuorison kokoontuminen.

13.7.2009

matkalla Lyoniin

Kävi sitten lopulta niin hilpeästi, että minut korotettiin varaedustajasta varsinaiseksi edustajaksi, joten olen huomenna lähdössä edustamaan Suomen ev.lut. -kirkkoa Euroopan kirkkojen konferenssin (CEC) yleiskokoukseen Lyoniin.

Reissuun on valmistauduttu huolella. Tammikuussa oli Pohjoismaiden valmistautumiskokous Oslossa, ja kevään aikana olemme kokoontuneet Helsingissä useita kertoja. Viimeksi toukokuun lopulla saimme perusteellisen katsauksen CEC:n EU-vaikuttamiseen. Aluksi suhtauduin valmistautumiseen hieman kevyesti, koska en varsinaisesti ollut lähdössä mihinkään. Jossain vaiheessa kevättä delegaatiota piti täydentää, joten piti oikeasti alkaa opiskelemaan reissua varten. Tarjolla olisi ollut myös nuorten edustajien tapaaminen toukokuussa Lyonissa mutta sinne en ehtinyt. Viime viikolla lueskelin kokouspapereita ajatuksella mutta saa nähdä, miten käy.

Sen verran olen CEC:sta oppinut, että se on perustettu rautaesiripun aikoina lisäämään yhteistyötä Länsi-Euroopan ja Itä-Euroopan kirkkojen välille. Mukana on monenlaisia kirkkoja mutta katolinen kirkko ei kuulu tähän yhdistykseen. CEC:n rooli on tavallaan kaksiosainen (tai voi niitä olla enempikin): ensin tehtävälistalla on ekumenia eli kirkkojen välinen yhteistyö ja toiseksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen Euroopassa. Senkin olen jo oppinut, että Moskova ja Konstantinopoli on riidoissa - millä vuosisadalla me oikein eletään?

Ekaa kertaa kirkolliskokouksessa tuntui siltä, että olen englanninkielisessä tilaisuudessa, kun piti skarpata niin paljon että tajusi, mistä puhuttiin. Odotan kauhulla tulevaa viikkoa, kun selviää, mitä kirkkojen kokous englanniksi oikeasti on. Voipi olla, että iltaisin nukuttaa.

En tiedä vielä, kuinka monta paria kenkiä pakkaan matkalaukkuun, joten nyt täytyy lähteä miettimään.

25.5.2009

kuvia kirkolliskokouksesta

No niin, kolmannella kerralla muistin viimein ottaa kameran ja kaikki osat mukaan. Eipä siitä kuitenkaan ollu juuri iloa, koska suurin osa kuvista on aivan tärähtäneitä - mitäpä muutakaan ne voisivat olla :-) Tässä kuitenkin muutama otos...

Istuntoviikko alkaa messulla Maarian kirkossa, kuvassa edustaja Orsila ja edustaja Grönlund.


Täysistunto on alkamassa. Istuntojen aikana edustajat istuvat kiltisti paikoillaan.


Lapuan hiippakunnan rivistöä, kuvassa edustaja Keskitalo ja edustaja Lemettinen.


Tällä koneella on äänestetään ja pyydetään puheenvuoroa. Nimilappu on myös hyvä, jos iskee muistinmenetys.


Keskiviikkoiltana vietimme iltahartauden Katariinan kirkossa.

20.5.2009

istuntoviikon itsearviointia

Olen tässä yrittänyt koota ajatuksia kirkolliskokousviikon jälkeen mutta tuntuu, että ajatukset leviävät vaan entisestään, joten täytyy kirjottaa viimeistään nyt.

Ihmettelin taas tällä kertaa, miten kirkolliskokousedustajien joukkoon mahtuu niin mahtavan erilaisia ihmisiä: loistavia asiantuntijoita ja uskomattomia persoonia. Joukossa on yksi edustaja Ahvenanmaalta ja yksi Inarista ja kaikki loput siltä väliltä.

Taas tuli todistetuksi, että lakimuutoksiin vaaditaan 3/4 määräenemmistö. Vaihdan mielipidettäni määräenemmistöasiasta useita kertoja vuodessa. Ennen istuntoviikkoa olin taas sitä mieltä, että systeemi on hyvä ja takaa, ettei kirkko joudu vääriin käsiin. Noh, nyt olen taas sitä mieltä, ettei siinä ole mitään järkeä. Emme saaneet aikaiseksi edes uusia rakennussuojelupykälää, joiden ei nyt pitäisi herättää mitään suuria opillisia ristiriitoja. Ensin äänestettiin lakitekstistä ja siinä käsittelyssä sisällöstä päätetään yksinkertaisella enemmistöllä. Toisessa käsittelyssä koko lakipaketti hyväksytään tai hylätään määräenemmistöllä. Olen hieman sitä mieltä, että tällaisissa ns. hallinnollisissa lakimuutoksissa on lapsellista painaa punaista nappia 2. käsittelyssä, jos sisältö ei ole mieluinen. Näillä näkymin mitään ei siis tapahdu missään asiassa tämän kauden aikana.

Henkilövalinnoissa saimme kaksi kertaa aikaiseksi noin lukemat ”65-35”. Rintamalinjat alkavat siis hahmottua. Typerintä noissa luvuissa on kuitenkin se, että 35 ääntä riittää minkä tahansa lakimuutoksen kaatamiseen. Luulen, että virkamieslakipaketti muun muassa saattaa jälleen epäonnistua. Näillä näkymin mitään ei siis tapahdu missään asiassa tämän kauden aikana.

Noh, olin siis perjantaina viimeisessä lounaskeskustelussa hieman lannistunut. Edustaja Westerlund lohdutti minua ja sanoi, että on tärkeää puhua, muokata maata ja sanoittaa tärkeitä asioita, vaikka tuntuisi, että näillä näkymin mitään ei siis tapahdu missään asiassa tämän kauden aikana.

Päätin, etten aio lannistua.


Omaan suoritukseen viikon aikana olen aika tyytyväinen, ehkäpä sellainen 8 1/2.

- Kävin puhujapöntössä puhumassa ja noin yleisesti puheenvuoroani kehuttiin, vaikka kehut nyt saattoivat tulla ihan vaan humanitäärisistä syistä.
- Aloitteemme sai ihan reippaan lähdön.
- Valiokunnassa pidin kaksi osuvaa puheenvuoroa, jotka päätyivät ihan mietintöön asti.
- Sosiaalisen elämän osalta viikko oli sopivan nousujohteinen ja jaksoin alkuviikosta paremmin, kun tuli nukuttuakin. Niin, ehkä nyt ei olisi tarvinnut olla niin nousujohteinen ;-)


Yleisesti viikosta jäi vähän vaisu olo, kun ei hommat edenny eikä ollu mitään suurempia kysymyksiä esillä. Onneksi niitä on vielä edessä.

10.5.2009

perjantai

En ehtinyt enää perjantaina koneelle, joten loppumetrit täytyy raportoida jälkikäteen.

Torstai-ilta oli aika pitkä mutta siitä huolimatta heräsin aamumessuun. Messun toimitti edustaja Tammisalo, joka oli jo etukäteen luvannut parempaa meininkiä. Messussa laulettiin edustaja Simojoen lauluja ja edustaja Rinne saarnasi. Aamun ylläri oli piispa, joka soitti bassoa. Messu oli tosi hyvä!

Täysistunnossa käsittelimme meidän valiokunnan mietintöjä, valitsimme kirkkohallituksen täysistunnon jäsenen ja perehdyimme jälleen kerran rakennussuojeluun. Henkilövaalin tulos oli jälleen noin 65-35. Luulen, että nämä luvut näemme vielä joskus uudestaan.

Rakennussuojelusta päätimme ensin, että museovirasto ei saa muutoksenhakuoikeutta. Toisessa käsittelyssä koko paketti kuitenkin kaatui, koska ei saanut 3/4 määräenemmistöä. Vähän kyllä ihmetyttää tämä systeemi. Minusta olisi reilua tällaisissa hallinnollisissa lakimuutoksissa, että enemmistön kantaa kunnioitettaisiin 2. käsittelyssä eikä laitettaisi kapuloita rattaisiin.

Valokuvia ja koostetta viikosta tulee kunhan saan pyykit pestyä (siis oikeasti) ja ajatukset kasattua.

7.5.2009

työntäyteinen torstai

Uskomatonta, että on taas jo torstai.

Torstai on kulunut tiukasti työn ääressä. Aamun jännittävin kohta oli kirkkoneuvoksen vaali. Valitsimme virkaan Pekka Huokunan. Istuimme lounaaseen asti täysistunnossa ja pääsimme äänestämäänkin. Äänestimme rakennussuojelulakipykälistä ja ekaa kertaa tuli mieleen, että missä me ollaan, oonko mäkin siellä ja ja mitä ihmettä mä täällä oikein teen.

Iltapäivän olemme ahkeroineet valiokunnassa. Runttasimme kasaan kolme mietintöä - ja nyt kaikki hommat on tehty. En ois ikinä uskonu, että saamme kaiken valmiiksi tähän mennessä. Välillä meni kyllä hieman hepulin puolelle. Ilta jatkuu kohta täysistunnolla, jonka lista ei ole ihan lyhyt.

En oo kauheesti referoinu hauskoja lainauksia tältä viikolta. Se johtuu yksinkertaisista siitä, että pään kovalevy on ilmeisesti sen verran rasittunut, etten vaan muista. Yritän nyt vähän kuitenkin muistella...

Valiokuntamme on aivan uskomattoman tarkka. Vääntelemme tekstiä ihan tohkeissamme loputtomiin. Tänään puheenjohtaja kuitenkin totesi:
"Ei tätä meidän mietintöä kuitenkaan lue kukaan niinkuin piru Raamattua".
Ja joku nokkela valiokuntalainen siihen:
"Niin, paitsi me".

"Kirkko itsee kuorii sipulia koko ajan opillisesti ja toiminnallisesti kuori toisensa jälkeen. Kenttäpiispa ulos piispainkokouksesta, kirkkoherran vaali pois kansalta, arkkipiispan vaali pois turkulaisilta ja nyt kummien määrä vähennetään yhteen."
Edustaja Riikonen

"Suomalaisilla on aina ollut hyvä herraonni, erityisesti kirkkoherraonni."
Edustaja Orsila

Niin, ja lisäksi on pakko todeta, että muutama edustaja on huolestunut oman maksansa tilansa kuunneltuaan edustaja Pekka Reinikaisen aamupalaluentoja (naisten) maksakirroosista.

vallankumoustunnelmissa

Eilen iltapäivällä käsiteltiin meiän aloitetta nuorten osallisuudesta. Oli komeaa, kun nuoriso-osasto eli edustajat Jauhiainen, Tammisalo, Grönlund ja Ojala pitävät vuorollaan puheenvuorot. Loppukohotukseksi edustaja Rinne kävi vielä kertomassa, että kirkolliskokousedustajat ovat mahtavia. Yllättäen ei tullut yhtään vastustavaa puheenvuoroa, joten tunnelma oli lähes vallankumouksellinen. Toivon todella, että nuoret otetaan tosissaan mukaan kirkon ja seurakuntien päätöksentekoon.

Puheenvuoron jälkeen useampikin vanhemmista edustajista kävi kertomassa aiemmista vaiheistaan nuorena vaikuttajana. Kävi ilmi, että porukassa on kaikenlaisia entisiä nuoriso-osastolaisia. Esimerkiksi edustaja Väisänen kertoi, että hänet valittiin aikoinaan kunnansihteeriksi alaikäisenä (eli 22-v).

Noin muuten pääsimme eilen normaalirytmiin eli täysistunto venyi eikä valiokunnille jäänyt riittävästi aikaa. Edustajat valittavat myös perinteisesti, ettei ehdi suihkuun eikä vessaan. Eräs edustaja totesi, että täällä tulee aina hulluksi, ihan hulluksi.

Illalla kävimme retkellä Aboa Vetuksessa ja Katariinan seurakunnassa. Molemmat olivat tosi hienoja paikkoja! Ilta jatkui perinteisin kuvioin.

6.5.2009

edustaja-aloitteet

Eilen illalla pääsimme viimein pikaisesti kaupungille. Porukkaa oli aikas paljon ja jutut olivat perinteisesti hyvät.

Tänään aamupäivällä olemme keskustelleet edustaja-aloitteista eli komitean perustamisesta, kehitysvammaisten mahdollisuuksista, arkkipiispan vaalitavasta (ja siihen liittyen (?) raamatun tulkinnasta) ja lasten oikeuksista. Nuorison osallisuudesta emme ole vielä päässeet keskustelemaan.

Tällä viikolla on taas loputtomasti jaksettu vääntää huumoria iästäni. Muistutan jälleen kerran, ettei ole minun vikani, että olen ainoa alle 30-vuotias. Isossa salissa edustaja Huttunen nimitteli edustajia - ja siis myös minua sediksi ja tädeiksi.

Aamupalalla keskustelimme jumalanpalveluksesta ja kirkkosuomesta. Edustaja K. Pitkänen oli kanssani samaa mieltä, että käsikirjan rukoukset eivät ole suomea vaan ne ovat kirkkosuomea. Muutamat muut läsnäolijat olivat sitä mieltä, että hyvä niin. Erään keskustelijan mukaan jumalanpalveluksessahan on runsaasti virikkeitä lapsille ja nuorille - siellähän voi kuunnella vaikka urkujen soittoa.

5.5.2009

valiokuntatyöskentelyä

Vietin eilisillan terveellistä elämää kävelylenkillä, iltahartaudessa ja saunassa, joten heräsin aamulla reippaana. Jätin aamukirkon väliin ja kirjottelin puheenvuoroa huomiseen täysistuntoon. Aion siis ekaa kertaa kiivetä ison salin puhujapönttöön, kun käsittelemme aloitetta. Puheenvuoro on vielä vähän kesken mutta eiköhän se loppunosto sieltä vielä paperille tule.

Aamulla keskustelimme isossa salissa tilinpäätöksestä ja hiippakuntavaltuustojen aloitteista. Selvisi, että Porvoon hiippakunnassa järjestetään loistava Nuorten kirkkopäivät -tapahtuma. Edustaja Westerlund piti todistuspuheenvuoron vaikuttajaksi kasvamisen puolesta. Keskustelimme myös kummien määrästä: riittääkö yksi?

Pääsimme valiokuntatyöhön kiinni heti lounaan jälkeen. Nimittelin valiokunnan puheenjohtajaa aamupalalla orjapiiskuriksi ja siitä suivaantuneena hän on sitten hiostanut meitä koko iltapäivän ja jatkamme ihan kohta. Olemme kuulustelleet kirkkoneuvos Rantasta talousasioista ja kirkkoneuvos Voipiota lähinnä palkkausjärjestelmästä. Mietinnöt ovat valiokuntamme perinteitä noudattaen vähintäänkin täsmällisiä.

Facebookissa jo tunnustinkin, että alan päästä hihittelyn ja tilityksen makuun. Vähän irtonainen olotila helpottaa elämistä täällä, joten hyvä niin.

Äsken ruokapöydässä tiedustelin valiokuntatovereiltani kohteliaasti: "Kuinka kauan te oikein ootte täällä virunu?" Siitä alkoi aikamoinen keskustelu nuorison kielenkäytöstä ja tästä eteenpäin istun kuulemma valiokunnassa nurkassa - kokouspaperit saan sentään ottaa mukaan.

4.5.2009

Nuorten osallisuus seurakunnissa

Nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia on vahvistettu kunnissa, kouluissa ja järjestöissä. Miksi seurakunnat hiihtävät tässäkin asiassa pitkän matkaa muiden perässä? Jos nuoret pääsisivät osallisiksi, heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa seurakuntien kehittämiseen ja päätöksentekoon. Nuorten osallisuuden vahvistaminen seurakunnissa ja kirkossa on esillä myös kirkolliskokouksessa toukokuun alussa.

Seurakuntien nuorisotyö kokoaa nuoria laajasta mukaan. Hyvät resurssit ovat mahdollistaneet seurakunnissa työntekijäkeskeisen toimintatavan, josta olisi viimeistään nyt päästävä eroon. Nuorten osallisuus on toki edennyt muutamissa seurakunnissa yksittäisten työntekijöiden kehittämisinnon ansiosta mutta myös seurakuntien hallinnon ja päättäjien tukea tarvitaan.

Seurakunnat ovat keskenään hyvin erilaisia, joten tarvitaan erilaisia tapoja toteuttaa nuorten osallisuutta. Osallistavat toimintatavat on helppo tuoda kaikkien seurakuntien nuorisotyöhön. Esimerkiksi pienissä seurakunnissa ei välttämättä tarvita erillistä nuorten vaikuttamisryhmää mutta suuremmissa seurakunnissa olisi hyvä luoda tietty toimintamalli.

Tulevissa seurakuntavaaleissa äänioikeuden ikäraja on 16 vuotta. Äänioikeus on rohkea avaus nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Se ei kuitenkaan yksin riitä, koska äänestäminen ei ole nuorille itsestäänselvyys. Kokemukset osallisuudesta ja vaikuttamisesta avaavat äänestämisen merkitystä huomattavasti paremmin kuin mainoskampanjat. Osallistumalla päätöksentekoon voi kokea, että yhteisiin asioihin pystyy vaikuttamaan ja voi hoksata, ettei ole yhdentekevää, ketkä ovat päättämässä yhteisistä asioista.


Nuorten Keski-Suomi ry on tehnyt maakunnassamme aktiivisesti työtä nuorten toimintamahdollisuuksien ja osallisuuden puolesta. Keskisuomalaisilla seurakunnilla olisi loistava mahdollisuus hyödyntää tätä osaamista, jotta nuorten osallisuus etenisi seurakunnissa etanavauhtia nopeammin.

Kirkon jäsenillä on valtavasti voimavaroja, joita seurakunnat eivät käytä. Jäsenten ideoita kannattaisi kysellä ja kuunnella. Nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen tuo nuoret aktiivisiksi toimijoiksi ja auttaa seurakuntia näkemään pidemmälle tulevaisuuteen.

Julkaistu Keskisuomalaisessa 4.5. - luulisin - en oo nähny paperilehteä...


Teksti on siis kirjoitettu meiän edustaja-aloitteen ajatusten pohjalta. Aloitetta käsitellään näillä näkymin keskiviikkona, joten kommentoikaahan ajatuksia.

istumalihaksille on taas käyttöä

Lounaan jälkeen alkoi ensimmäinen perusteellisempi täysistunto.

Lähetekeskustelu kirkkoherranvaalista kesti pitkään. Puheenvuoroja käytettiin aika tasaisesti kansanvaalin ja välillisen vaalin puolesta. Lakimuutos vaatisi kuitenkin määräenemmistön, joka voi olla aika vaikea saada kasaan.

Listalla olivat myös kirkolliskokouksen muun muassa työjärjestyksen uudistaminen, viittomakieliset käännökset ja eläkelaki.

Ruoka on perinteisesti ollut hyvää. Päivällisellä myös pöytäseura oli oikein hauskaa. Keskustelua herättivät majoitusjärjestelyt, sänkyjen petaaminen ja oikeasta paikasta herääminen.

Nyt on sellainen outo juttu, että talousvaliokunta ei kokoustakaan iltavuorossa. Noh, lähetekeskusteluissa ei päästy vielä tilinpäätökseen, joten varsinaisesti hommia ei oo. Opisto hiljeni myös valitsijamiesten kokouksen takia. Valitsijamiehet kokoontuvat parhaillaan keskustelemaan kirkkoneuvoksen vaalista. Vaali on torstaina, joten se on varmasti seuraavien päivien puheenaihe.

istuntoviikon avaus

No niin, täällä ollaan. Oikein etukäteen hengästyttää, kun tietää, mitä on edessä. Nyt jo ensimmäisenä päivänä ensimmäisellä tauolla olen kahden palaverin loukussa.

Aloitimme eilen illalla valiokunnan kokoukselle. Kävimme tilinpäätöstä läpi. Myös hiippakuntamme loistava delegaatio kokoontui. Otimme harjoituskierroksen kirkkoherranvaalikeskustelussa.

Tänä aamuna oli aina yhtä juhlallinen avajaisjumalanpalvelus. Mikkelin piispa Häkkinen saarnasi, ettei kannata vaipua epätoivoon, kun pohtii kirkon tulevaisuutta.

Avajaisistunnossa arkkipiispa puhui suvaitsevaisuudesta. Puhu alkoi räväkästi maahanmuuttoasioilla. Arkkipiispan mukaan me emme voi toivottaa tervetulleeksi vain hyvin koulutettuja maahanmuuttajia. Loistava avaus viikolle!

Iltapäivällä on ohjelmassa luultavasti pitkä keskustelu kirkkoherranvaalista. Kirkkohallituksen esityksen mukaan kirkkoherranvaali muuttuisi välilliseksi vaaliksi. Nykyään seurakuntalaiset saavat valita kirkkoherran suoralla kansanvaalilla. Esityksen mukaan kirkkoherran valitsisivat jatkossa kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto. Olen itse välillisen vaalin kannalla. Ajattelen niin, että luottamushenkilöillä on mahdollisuus saada riittävät tiedot pätevimmän ja sopivimman kirkkoherran valitsemiseksi. Aina tiedot eivät toki auta mutta kansanvaalissa äänestäjän on aika mahdotonta saada tietoa ehdokkaiden johtajaominaisuuksista ja muista tarvittavista kyvyistä.

Nyt täytyy kipittää eteenpäin.

30.4.2009

kohti kevätistuntoviikkoa

Huh huh, huhtikuu on hävinnyt ohi aikamoista vauhtia. Sunnuntaina pakkaan taas paperit (ja kengät!) ja lähden Turkuun kirkolliskokoukseen. Istun nyt vappuaattona koneen ääressä ja mietin, miten ihmeessä ehdin hoitaa kaikki hommat täällä ja lukea vielä loput ensi viikon materiaalit.

Jännittävintä ensi viikossa on tietysti meidän aloite ;-) Jätimme aloitteen nuorten osallisuuden vahvistamisesta kirkossa. Esitämme kirkkolakiin (vrt. nuorisolaki) velvoitetta nuorten kuulemisesta. Lisäki esitämme käytäntöjen luomista ja nuorten kirkolliskokouksen perustamisen selvittämistä. Asiasta lisää myöhemmin. Ohjelmassa on perinteisesti tilinpäätös ja aikamoinen nippu aloitteita. Jatkamme myös viittomakielisten käsikirjojen parissa.

Jännittävistä käänteistä on mainittava HeTa-hankkeen uudet konsultit (aika ihkuja!) ja uusi tuleminen. Aiemmat suunnitelmat on nyt arvioitu ja virheelliset analyysit oikaistu. Uusien selvitysten mukaan seurakuntien talous- ja henkilöstöhallinnossa on uskomaton säästöpotentiaali. Nyt asiaa ei viedä eteenpäin enää lailla ja pakolla. Toivon vilpittömästi, että seurakunnat tarttuisivat tähän tilaisuuteen.

Yritän tuttuun tapaan raportoida ensi viikon aikana kaikesta olennaista ja erityisesti epäolennaisesta. Kommenttiosastot toki myös ovat avoinna.


Noin muuten luottamustehtävistä voisi todeta, että talvi ja kevät ovat kuluneet (välillä turhankin) tiiviisti seurakunnan ja kirkon hommissa.

Tammikuussa perustimme uutta Jyväskylän seurakuntaa ja järjestelimme luottamushenkilöitä tasa-arvolain mukaan. Sen jälkeen ryhdyimme päivittämään strategiaa. Siitä tuli hyvä - ihan kehtaan sen itsekin sanoa. Strategiaa on kuvailtu suoraksi, raikkaaksi, ymmärrettäväksi ja teologisesti ohueksi. Kirkkoneuvostossa työskenteleminen on uudessa seurakunnassa raskaampaa mutta toivottavasti saamme työskentelytapoja viilattua tehokkaampaan suuntaan.

Ekumeniaa olen opetellut myös Oslon matkan jälkeen. Kirkon piti nimittäin valita vielä yksi henkilö Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokouksen delegaatioon ja arpa osui minun kohdalle. Heinäkuussa matkustan siis Lyoniin.

Kirkkopäivien kanssa olen myös puuhaillut. Tervetuloa elokuussa Jyväskylään! Olemme päivien johtoryhmässä todenneet, että ohjelmaa vähintään riittävästi.

3.2.2009

Oslo, osa 2

No niin, nyt vasta ehdin raportoimaan loput Oslon reissusta.

Varsinaisessa asiaohjelmassa oli siis pientä briiffausta edellisen yleiskokouksen jälkeisistä tapahtumista, pääsihteerin luento, ryhmätöitä, lobbausta, neuvotteluja ja nuorten edustajien paneelikeskustelu. Reissun kuumin keskustelunaihe oli Venäjän ortodoksikirkon osallistuminen CEC:n toimintaan. Kokonaisuutena päivä oli oikein mielenkiintoinen ja sain peruskäsityksen Euroopan kirkkojen konferenssin (CEC) toiminnasta. Ruoka oli myös oikein hyvää.

Ryhmätyöskentelyssä osallistuin EU and integration -ryhmään. Keskustelimme vapaasta liikkuvuudesta ja uudistusten sosiaalisista vaikutuksista. Keskustelu oli oikein avartavaa ja minäkin annoin siihen oman panokseni - vaikka ehkä hieman eri näkökulmasta katselen asiaa. Työryhmän keskeisimmät oivallukset olivat:

”Coal and steel is not the vision. They are just instruments.”

“God can cope if He is not mentioned by name in the EU documents.”



Noin yleisesti tykkäsin kyllä reissusta mutta käin hieman ihmettelemään, miksi me siellä kahvittelimme ja keskustelimme. Jokainen osallistuja suhtautui varmasti hyvin myönteisesti ekumeeniseen toimintaan. Eikö sinne pitäisi ennemmin laittaa semmoset hieman nihkeämmin aiheeseen suhtautuvat ihmiset kahvittelemaan?


27.1.2009

opening worship, reception and dinner

Olen nyt ryhtynyt (tai ryhdytetty) opiskelemaan näitä kirkon kansainvälisiä asioita. Minut valittiin delegaation varajäseneksi, joten olen nyt Oslossa Euroopan kirkkojen konferenssin (CEC) yleiskokouksen pohjoimaalais-baltialaisessa valmistelukokouksessa.

Saavuin aamulla tänne Osloon ja ehdin vähän katsella kaupunkiakin. Varsinainen ohjelma alkoi iltasella. Kokoonnuimme Oslon piispan talossa. Piispa itse oli muualla, joten mekkaloimme keskenämme kauniissa juhlasalissa. Ohjelmassa oli "opening worship, reception and dinner". Vähän mietitytti, mitähän se mahtaa tarkoittaa. Kiitän kaikkia pohdintaan osallistuneita - valitettavasti kaikki arvaukset ja neuvot menivät pieleen.

Ensinnäkin dresscode (ainakin nuorison osalta) oli farkut ja joku paita. Ketään ei siis haitannut, ettei minulla ollut varsinaisia iltakorkokenkiä mukana ja että kampaukseni oli jo vähän lässähtänyt.

Ja toisekseen dinner tarkoitti perunalohkoja, kanankoipia (siis niitä kinttuja) ja vihannessoossia. Hih, hilpeintä oli kuitenkin se, että meitä hoputettiin kahvinjuonnissa ja kehotettiin palauttamaan astiat kärryyn pian, että keittiöhenkilökunta saa tiskit tiskattua ja pääsee kotiin.

Huomenna on sitten asiaohjelmaa. Toivottavasti pärjään siinä paremmin.

8.1.2009

kirkon jäsenenä

Viime päivinä media on taas jaksanut uutisoida kirkosta eroamisesta. En oikeastaan tiedä, mitä uutisarvoa noilla jokavuotisilla luvuilla enää on. Minua surettaa ja suututtaa tämä kehitys, joten täytyy nyt pari sanaa tännekin kirjoittaa.

Kirkosta erosi viime vuonna taas ennätysmäärä porukkaa. Meillä Jyväskylässäkin eroluvut ovat aikamoiset. Kaikkien tutkimusten mukaan suomalaisten uskonnollisuus ei ole vähentynyt, joten osa eroaa varmaan hiukan liian kevyin perustein.

Kuopion hiippakunnan lehdessä (Capitol 3/2008) luettelin viisi hyvää syytä kuulua kirkkoon:

- Seurakunnan tarjoamat palvelut elämän eri vaiheissa
- Jos et itse tarvitse näitä palveluita, joku muu tarvitsee – tue sitä!
- Et voi vaikuttaa, jos et ole jäsen.
- Kirkossa saatat löytää ehkä jotakin, jota elämääsi etsit.
- Pääset kummiksi!

Olen edelleen samaa mieltä.

Jos nyt kuitenkin tuntuu siltä, ettei tätä menoa kestä, niin mieti vielä:
oletko valmis tukemaan kirkon tarjoamia palveluita? Joku muu saattaa niitä tarvita.

Ja jos silti vielä päädyt eroamaan kirkosta:
älä ainakaan tee sitä vapaa-ajattelijoiden eroakirkosta.fi -sivulla. Vapaa-ajattelijat ovat aatteellinen yhdistys, jonka ”laariin” ei kannata itseään laskea, jos suhtautuu kirkkoon positiivisesti, neutraalisti tai välinpitämättömästi.