Siirry pääsisältöön

syysistunnon yhteenvetoa

Olen tässä viikon verran yrittänyt tottua kotioloihin. Se on aina vaikeaa täysihoitoviikon jälkeen.

Tämän syksyn kirkolliskokousviikko saattaa olla jopa paras viikko tähän mennessä. Teimme kovasti töitä ja saimme jotain aikaan. Sosiaalinenkin elämä on asettunut tiettyihin kuvioihin, joten enää ei tarvitse niin kauheasti esittää vaan voi olla oma itsensä (mitä se ikinä sitten onkaan!).

Viikon onnistumiset
- osallisuusaloite lähetettiin jatkovalmisteluun - jesh!
- virkamieslakipaketti meni läpi - hurraa!

Viikon keskustelunaihe oli ehdottomasti arkkipiispanvaali. Ehdokkaita on edelleen vähänlaisesti, joten toivotan rohkeutta kaikille mietiskelijöille.

Oma panos oli tälläkin kertaa vaihteleva. Talousvaliokunnassa esitin pari ihan relevanttia kommenttia ja pari vähempi relevanttia. Aion jatkaa ”tuomiokapitulien tuottavuusohjelman” lanseerausta jatkossakin. Triangelinsoitto - tai siis se, ettei sitä tarvinnutkaan soittaa - jää kyllä mieleen. Oman jaksamisen kannalta kunnon yöunet (viimeinkin!) olivat tarpeen mutta aamujumpat ja aamukirkot jäivät tällä kertaa väliin (harmi).

Hieman on tullut valitusta, että viikon blogissa oli liian vähän juoruja ja paljastuksia. Noh, sen voin kertoa, että Skotlanti-iltaa vietimme jälleen mutta arkkipiispanvaaliviritykset keskeyttivät mielenkiintoiset keskustelut sosio-ekonomisen taustan vaikutuksista.

Viikon parhaat keskustelut käytiin jälleen edustaja Westerlundin esille nostamista teemoista. Viikon mielenkiintoisimmat teemat olivat avioliiton teologia (onko sitä?) ja mitä reformaatio minulle merkitsee. Edustaja Katariina Pitkäsen kanssa kävin myös mielenkiintoisen keskustelun siitä, kuinka kirkkomme on yksi järjestyksen kirkko - olisiko epäjärjestys kuitenkin parempi?


Lämpimät kiitokset jälleen kaikille tutuille, vieraille, julkisille, yksityisille, kannustaville, kriittisille kommentaattoreille :-)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nuorten osallisuuden vahvistaminen tyssäsi kirkkohallitukseen

Vanha kirkolliskokousblogini on herännyt yllättäen henkiin mutta painavasta syystä!   Vuonna 2009 teimme kirkolliskokousaloitteen nuorten osallisuuden vahvistamisesta kirkossa. Aloite lähetettiin yleisvaliokunnan hienon mietinnön saattelemana kirkkohallitukseen toimenpiteitä varten. Se on jumittanut siellä vuosikaudet ja olen miettinyt, voiko aloite vain kadota. Ilmeisesti ei voi - se on ilmestynyt nyt kirkolliskokousviikon esityslistalle.   Kirkolliskokoukselle on annettu asiasta ilmoitus, joka on karua luettavaa. Sen mukaan kirkkohallituksen taholta ei tulla valmistelemaan nuorten kuulemisjärjestelmää seurakuntiin . Ilmoituksessa perustellaan kuulemisjärjestelmän valmistelematta jättämistä seuraavasti:  Edustuksellinen demokratia ei ole enää nuorille tyypillinen tai suosittu vaikuttamisen muoto. Joissain kunnissa nuorivaltuusto toimii, joissakin ei juuri ollenkaan.   Malli, joka edellyttäisi erillisen kuulemisjärjestelmän luomista jokaiseen seurakun...

tunnelma tiivistyi kyselytunnilla

Eilen työskentelimme valiokunnassa melkein koko päivän ja saimme mietinnöt valmiiksi. Olinkin eilen sitä mieltä, että tänäänhän on torstai, kun valiokunnan hommat ovat jo tässä vaiheessa. Iltapäivällä aivotoiminta tosin hyytyi, koska söin liian suuren kasan lettuja jälkruuaksi. Tänään pitäisi vielä saada aikaan lausunto tulevaisuusselonteosta ja aloitella eläkemaksuasiaa. Eilen iltapäivällä oli kirkkohallituksen kyselytunti. Yllättävimmän vedon teki (jälleen kerran) edustaja Kujala, joka kysyi: Millä perusteella arkkipiispa antoi televisiolähetyksessä vastoin Raamatun ilmoitusta lausunnon, ettei homoseksuaalisuus ole synti? Aikooko arkkipiispa pyytää anteeksi kuuden kristillisen järjestön jäseniä loukannutta lausuntoa aamutelevision ohjelmassa, jonka teemana oli Älä alistu -kampanjan saama huomio? Kyllä siinä minunkin leukani loksahti auki, kun kuulin nämä kysymykset. Arkkipiispa vastasi kuitenkin hyvin rauhallisesti ja selkeästi. Hän kertoi, että Raamattua voidaan tulkita eri tavoin. ...

Minulle tärkeitä asioita ovat:

Kirkon talouden kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata tulevien sukupolvien toimintamahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaate sopii erinomaisesti myös kirkon ja seurakuntien talouden hoitoon. Millaisessa kunnossa jätämme kirkon tuleville sukupolville? Tämän päivän päättäjien on otettava huomioon päätöstensä vaikutukset pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa, että emme tuhlaa enempää kuin tienaamme, pidämme kiinteistöistä huolta ja kartutamme eläkerahastoa. Olisi kohtuutonta, jos tulevat päättäjät saisivat hoidettavakseen kirkon, jolla on tyhjä tili, suuri lainataakka ja kiinteistöt rempallaan. Päättäjien on oltava rohkeita uudistamaan nykyisiä rakenteita. Mitä asioita on ehdottomasti tehtävä ja mitkä tehtävät ovat vähemmän tärkeitä? Jos haluamme tarttua uusiin ideoihin, jostain on myös luovuttava. Helsingin seurakunnissa on tehty hyvää työtä talouden tasapainottamiseksi, mutta vaikeita päätöksiä on edelleen edessä.  Vapaaehtoisuus ja osallisuu...