Olen tässä viikon verran yrittänyt tottua kotioloihin. Se on aina vaikeaa täysihoitoviikon jälkeen.
Tämän syksyn kirkolliskokousviikko saattaa olla jopa paras viikko tähän mennessä. Teimme kovasti töitä ja saimme jotain aikaan. Sosiaalinenkin elämä on asettunut tiettyihin kuvioihin, joten enää ei tarvitse niin kauheasti esittää vaan voi olla oma itsensä (mitä se ikinä sitten onkaan!).
Viikon onnistumiset
- osallisuusaloite lähetettiin jatkovalmisteluun - jesh!
- virkamieslakipaketti meni läpi - hurraa!
Viikon keskustelunaihe oli ehdottomasti arkkipiispanvaali. Ehdokkaita on edelleen vähänlaisesti, joten toivotan rohkeutta kaikille mietiskelijöille.
Oma panos oli tälläkin kertaa vaihteleva. Talousvaliokunnassa esitin pari ihan relevanttia kommenttia ja pari vähempi relevanttia. Aion jatkaa ”tuomiokapitulien tuottavuusohjelman” lanseerausta jatkossakin. Triangelinsoitto - tai siis se, ettei sitä tarvinnutkaan soittaa - jää kyllä mieleen. Oman jaksamisen kannalta kunnon yöunet (viimeinkin!) olivat tarpeen mutta aamujumpat ja aamukirkot jäivät tällä kertaa väliin (harmi).
Hieman on tullut valitusta, että viikon blogissa oli liian vähän juoruja ja paljastuksia. Noh, sen voin kertoa, että Skotlanti-iltaa vietimme jälleen mutta arkkipiispanvaaliviritykset keskeyttivät mielenkiintoiset keskustelut sosio-ekonomisen taustan vaikutuksista.
Viikon parhaat keskustelut käytiin jälleen edustaja Westerlundin esille nostamista teemoista. Viikon mielenkiintoisimmat teemat olivat avioliiton teologia (onko sitä?) ja mitä reformaatio minulle merkitsee. Edustaja Katariina Pitkäsen kanssa kävin myös mielenkiintoisen keskustelun siitä, kuinka kirkkomme on yksi järjestyksen kirkko - olisiko epäjärjestys kuitenkin parempi?
Lämpimät kiitokset jälleen kaikille tutuille, vieraille, julkisille, yksityisille, kannustaville, kriittisille kommentaattoreille :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti