Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2009.

loppumetrit

Maanantai oli yleiskokouksen viimeinen päivä, joten ohjelmassa oli päätöksentekoa. Käsittelimme komiteoiden raportit, annoimme julkilausumia ja teimme henkilövalintoja. Jätin lounaan väliin ja kipaisin pikaiselle shoppailureissulle keskustaan. Illan viimeisessä sessiossa kiiteltiin kaikki kokousjärjestelijöitä. Kokoonnuimme vielä varsin reipashenkiseen ja toiveikkaaseen päätösjumalanpalvelukseen ja illalliselle. Reissun päätteeksi kävimme vielä oman delegaation tunnelmia läpi hotellin baarissa. Reppuni löytyi lopulta paikallisesta löytötavaratoimistosta suomenkielisen paikallisoppaamme mahtavalla avustuksella. Kävin noutamassa repun matkalla lentokentälle. Nyt olen taas kotimaassa työpöydän ääressä ja yritän totutella arkeen. Aivot ovat vielä vähän epäkunnossa mutta eiköhän tämä tästä. Kokoan hieman ajatuksia ja kirjottelen tänne vielä yhteenvetoa.

sunnuntai on lepopäivä

Eilen oli vapaapäivä varsinaisesta kokoustamisesta. Aloitimme päivän jumalanpalveluksilla vapaavalintaisessa kirkossa. Osallistuin reformoidun kirkon jumalanpalvelukseen, koska luterilaiset oli allokoitu sinne. Kirkko oli varsin karu ja pastorit hauskoja. Yritin kuunnella ranskankielistä saarnaa mutta osaan vain tiivistää, että saarna hypähteli aiheesta toiseen. Kirkonmenojen jälkeen olimme piknikillä joen rannalla. Iltapäivällä ryhdyimme turisteiksi ja tutustuimme Lyonin vanhaan kaupunkiin. Saimme oppaaksi paikallisen miehen, joka harrasti (?) suomea. Kierros iltalialaistyylisillä sisäpihoilla ja kujilla oli mahtava! Löysimme muun muassa Lyonin humoristien kerhotilan. Ehdotin, että huumorimiehenä tunnettu kirkkoneuvos olisi voinut jäädä sinne kokeilemaan taitojaan. Noh, eipä jäänyt vaan jatkoi vitsailua seuraavassa kohteessa vanhan perunakellarin kohdalla: "Arvaatteko, minkälaisia perunoita täällä säilytettiin?" Noh, ranskalaisia perunoita, tietty. Illalla oli CEC:n 50-vuoti

yleiskokouksen tärkeimmät varusteet

Henkilökohtainen omaisuuteni on kohtalaisen rajallista täällä. Onneksi uutta roinaa on tullut kadonneiden tilalle ja olen voinut kiinnittyä johonkin materiaan. Tärkeimmät tavarat ovat: Yleiskokouksen manuaali kertoo, missä pitää olla ja mihin aikaan. Se kertoo myös, mitä on asialistalla mutta siihen osuuteen ei juuri voi luottaa. Kirjassa on myös kalenteriosa omille tapaamisille kokouksen aikana. Laulukirja on hyvä pitää mukana, koska esimerkiksi ääntenlaskennan aikana saatetaan ruveta yhtäkkiä laulamaan. Biisit ovat hyviä. Äänetysliput olen tähän asti osannut pitää tallessa. Sen olen oppinut jo ekassa SYL:n liittarissa. Puheenjohtaja joutuu aina välillä kuuluttelemaan, että nyt taas joku on hukannut äänestyslippunsa. Liput on myös hyvä pitää aina mukana, koska niitä saatetaan tarvita yllättäen. Kävin varta vasten ostamassa paikallisesta apteekista 50 suojakertoimen aurinkorasva n kadonneen tilalle. Hih, eipä ole juuri ollut tarvetta, koska olen maan alla suurimman osan päivästä. Sa

kardinaali ja partiarkka - mutta missä järjestyksessä?

Eilinen oli ihan yhtä kiireinen päivä kuin aiemmatkin. Onneksi iltaohjelmassa oli vastaanotto ja Taizé-rukoushetki. Aloitimme aamulla talouskomitealla ja jatkoimme muutaman kerran päivän mittaan. Saimme budjetin ja mietinnön valmiiksi viimein klo 18.15. Budjetti liikkuu 2-3 miljoonan euron tienoilla mutta on ylimalkaisuudessaan aika pelottava. Ja muutenkin budjetin syntyprosesssi hiukka omaperäinen, kun viilaamme vasta täällä kokouksessa lukuja. Oli kuitenkin hienoa saada osallistua komitean työskentelyyn. Komiteasta sai loistavaa kokemusta! Eilen oli myös työpajoja ja osallistuin sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsittelevään pajaan. Keskustelimme talouden, työllisyyden ja tasa-arvon kysymyksistä. Oli helpottaa hengähtää hetki asioissa, jotka liittyvät omaan alaan. Pystyin jopa kommunikoimaan sujuvasti englanniksi ja esittämään omia ajatuksiani. Paja oli yllättävän tehokas ja hyvin mielenkiintoinen. Illalla vaidoin salamana vaatteet ja suunnistimme jonnekin maaherran lukaaliin minister

kokousjärjestelyistä

Kirjotan nopsasti pari riviä kokouspaikasta. Kokoustamme siis uudenkarheassa kongressikeskuksessa, jossa on käsittämättömän paljon aulatilaa mutta talouskomitealle ei tunnu löytyvän vapaata kokoushuonetta. Eilen meidän heitettiin liukuportaiden alle jonnekin varauloskäyntikäytävään. Täysistunnot ovat isossa salissa maan alla - tosi jees. Kongressikeskuksen vieressä on iso puisto mutta olen käynyt siellä vain kerran. Keskustaan on noin 10 minuutin bussimatka mutta sinnekään en ole ehtinyt avajaismessun jälkeen. Kokouksen kielet ovat englanti, ranska ja saksa. Suurin osa edustajista puhuu englantia omalla tavallaan. Täysistunnossa on tulkkaus noille kolmelle kielelle ja meillä on langattomat kuulokkeet omilla paikoillamme. Tarvitsen siis todellakin kuulokkeet, kun saksalaiset saavat puheenvuorot. Alkuviikosta oli sitä mieltä, että opin viikon aikana varmaan saksaa - en oo opiskellu sitä päivääkään koskaan - mutta eipähän se nyt niin helposti tartukaan. Ranskaa kuuntelen tllä hetkellä jo

visiointia - ainakin piti olla

Tämän päivän teema oli Visio. Joo-o, etenimme suunnitellun päiväohjelmaan mukaan noin klo 9.30-10 ja 21-22. Muu aika päivästä kului saksalaisten (EKD) aloitteen käsittelyyn ja talouskomiteaan. EKD siis esitti, että pitää perustaa työryhmä järjestelemään uudestaan koko CEC vuoteen 2012 mennessä. Meidän kirkko ja muut pohjoismaiset kirkot olivat rustanneet mahtavan muutosesityksen eilisen aikana. Esityksen mukaan aikaa vähän järkevämpään uudistukseen olisi normaalissa rytmissä 2015 asti eli seuraavaan yleiskokoukseen. Aloitteen ja muutosesitysten käsittely oli vähintäänkin omaperäistä. Pöydällä oli yhtäaikaa alkuperäinen aloite ja meidän muutosesitys - ja molempiin sai tehdä muutosesityksiä. Puheenjohtajan äänetysjärjestyksen mukaan ensin tehdään muutoksia molempiin ja sitten äänestetään niiden välillä. Hänelle kyllä sanottiin, että ensin pitäisi äänestää näiden ääripäiden välillä ja sitten pienemmistä muutosesityksistä - mutta hänen kokoustraditiossaan äänetysjärjestys on kuulemma täll

pitkän päivän ilta

Tänään oli ensimmäinen kokonainen kokouspäivä ja siltä tuntuukin. Aamulla tosin litsasin jumalanpalveluksesta ja ilmestyin paikalle vasta täysistunnon alkuun. Päivistä tulee ihan uskomattoman pitkiä, jos ei jossain vaiheessa pidä taukoa. Aamulla kirkonmenot alkaa klo 8.30 ja viimeinen täysistunto loppuun noin klo 22. Tänään oli 35 astetta lämmintä mutta olimme kongressikeskuksen vankeja siis klo 9.30 -22 - yhteen putkeen. On mullakin oudot tavat viettää lomaa! Suunnittelin lintsaamista myös päivällä mutta luin kokousta sen verran ennakoivasti, etten uskaltanut poistua paikalta ennen kuin talouskomitean kokouksesta ilmoitetaan. Noh, yhtäkkiä kesken paneelikeskustelun vahvistimme komitean kokoonpanon ja ilmoitettiin, että eka kokous on NYT. Talouskomitea vaikuttaa täyspäiseltä. Oli jännittävää tavata muitakin kirkosta, taloudesta ja kirkon taloudesta kiinnostuneita ihmisiä. Komiteaan kuuluu mm. kolme ortodoksipappia, joista yksi oli työskennellyt Kyproksen pankissa (?) ennen pappisuraans

avajaistunnelmia

No niin, delegaatti Westerlund lainasi ystävällisesti konettaan, joten nyt saan tänne vähän tekstiä. Eilinen oli yleiskokouksen avajaispäivä. Aamupäivällä oli oman porukan palveria ja uusien delegaattien infotilaisuus. Avajaisjumalanpalvelus oli hieno! Ja oli mahtavaa olla mukana toteuttamassa sitä. Luin tekstin toivosta yhdessä muiden nuorten kanssa. Saarnaa en jaksanut englanniksi kuunnella sen paremmin kuin kotioloissakaan. Kokouksen laulukirjan laulut alkavat tulla tutuiksi. Kokouksen kuumin kysymys on saksalaisten (EKD) tekemä aloite koko järjestön organisaation muuttamiseksi. CEC:n komissiot toimivat varsin itsenäisesti, joten saksalaisten mielestä organisaatiota pitää virtaviivaistaaa. Saksalaisilla on iso delegaatio ja kauhea lobbaus meneillään. Huvittavinta asiassa on, että aloite on jätetty 2 päivää ennen aloitteiden viimeistä palautuspäivää ja sen jälkeen aloite on "elänyt" ja saimme eilen illalla uuden version. Ei tulisi kuuloonkaan kirkolliskokouksessa. Muutenkin

vain maallista

No niin, nyt olemme paasseet perille Lyoniin. Majoitumme solidaarisuudesta Concorde****-hotelliin, joka on aivan kongressikeskuksen vieressa. Solidaarisuudesta on kyse, koska halvemmat hotellihuoneet jaavat koyhempien kirkkojen edustajille. Kuulosta alyttomalta! Matka meni oikein sujuvasti mutta viimeisella etapilla jatin reppuni ratikkaan. En tajua, miten saatoin olla niin polja. Nyt ei ole liikaa maallista omaisuutta haittaamassa kokousviikkoa. Tietokone ois tietty kiva ollu pitaa tallessa, etta vois paivittaa blogia. Olen onnistuneesti buukannut huomiselle jo minuuttiaikataulun. Ensin pitaa rekisteroitya kokoukseen, klo 11 kokoontuu Suomen delegaatio, klo 12.30 on uusien edustajien perehdytys ja klo 13.30 pitaa olla kirkossa harjoittelemassa tekstia avajaisia varten. Ennen ekaa taysistuntoo on viela nuorison kokoontuminen.

matkalla Lyoniin

Kävi sitten lopulta niin hilpeästi, että minut korotettiin varaedustajasta varsinaiseksi edustajaksi, joten olen huomenna lähdössä edustamaan Suomen ev.lut. -kirkkoa Euroopan kirkkojen konferenssin (CEC) yleiskokoukseen Lyoniin. Reissuun on valmistauduttu huolella. Tammikuussa oli Pohjoismaiden valmistautumiskokous Oslossa, ja kevään aikana olemme kokoontuneet Helsingissä useita kertoja. Viimeksi toukokuun lopulla saimme perusteellisen katsauksen CEC:n EU-vaikuttamiseen. Aluksi suhtauduin valmistautumiseen hieman kevyesti, koska en varsinaisesti ollut lähdössä mihinkään. Jossain vaiheessa kevättä delegaatiota piti täydentää, joten piti oikeasti alkaa opiskelemaan reissua varten. Tarjolla olisi ollut myös nuorten edustajien tapaaminen toukokuussa Lyonissa mutta sinne en ehtinyt. Viime viikolla lueskelin kokouspapereita ajatuksella mutta saa nähdä, miten käy. Sen verran olen CEC:sta oppinut, että se on perustettu rautaesiripun aikoina lisäämään yhteistyötä Länsi-Euroopan ja Itä-Euroopan