Siirry pääsisältöön

loppumetrit

Maanantai oli yleiskokouksen viimeinen päivä, joten ohjelmassa oli päätöksentekoa. Käsittelimme komiteoiden raportit, annoimme julkilausumia ja teimme henkilövalintoja. Jätin lounaan väliin ja kipaisin pikaiselle shoppailureissulle keskustaan. Illan viimeisessä sessiossa kiiteltiin kaikki kokousjärjestelijöitä. Kokoonnuimme vielä varsin reipashenkiseen ja toiveikkaaseen päätösjumalanpalvelukseen ja illalliselle. Reissun päätteeksi kävimme vielä oman delegaation tunnelmia läpi hotellin baarissa.

Reppuni löytyi lopulta paikallisesta löytötavaratoimistosta suomenkielisen paikallisoppaamme mahtavalla avustuksella. Kävin noutamassa repun matkalla lentokentälle. Nyt olen taas kotimaassa työpöydän ääressä ja yritän totutella arkeen. Aivot ovat vielä vähän epäkunnossa mutta eiköhän tämä tästä. Kokoan hieman ajatuksia ja kirjottelen tänne vielä yhteenvetoa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

maanantain kootut

No niin, nyt on vähän rauhallisempaa kirjoittaa. Päivä on siis ollut aika vauhdikas. Jumalanpalveluksen jälkeen oli avajaiset. Arkkipiispa pohti avajaispuheessaan, onko kirkko kriisissä. Lyhyitä täysistuntoja on ollut aika monta, kun olemme järjestäytyneet. Valitsimme varapuheenjohtajat ja valitsijamiehet. Iltapäivällä kulttuuriministeri puhui nuorista aikuisista ja nuorten osallistumisesta kirkon päätöksentekoon. Se oli hyvä puhe, mutta olen kuullut aiheesta niin monta puhetta, ettei siitä oikein uusia ideoita irronnut. Nyt valitsijamiehet ovat vetäytyneet jakamaan meitä valiokuntiin. Tulos pitäisi olla selvillä aamulla. Meillä on siis omat paikat salissa. Niiden kohdalla on isot nimilaput ja lisäksi jokaisella on vielä nimilappu rinnassa. Omalle paikalle saliin ilmaantuu aina uutta paperia, kun selkänsä kääntää. Sinne ilmestyi tänään muun muassa paksu violetti vihko, joka osoittautui piispainkokouksen pöytäkirjaksi. Enpä ole ennen niin paksua pöytäkirjaa nähnyt. Istumme salissa hiipp...

odotettu mietintö valmistui

Kaikki ovat varmaan tietoisia, että viikon kiinnostavin asia on, rukoillaanko jatkossa samaa sukupuolta olevien parien kanssa. Tilanne on nyt siis se, että saimme aamupäivällä perustevaliokunnan mietinnön. Asian käsittely alkaa huomenna aamulla. Mietinnössä esitetään, että parisuhteensa rekisteröineen parin kanssa voisi rukoilla vapaasti. Mietintöön on toki jätetty myös eriävä mielipide, jonka mukaan mitään ei pitäisi tehdä. Sain ennen kirkolliskokousviikkoa muutamia yhteydenottoja, joissa toivottiin, että asiassa päästäisiin enemmän eteenpäin. Olen valittaen todennut, että kirkolliskokouksen tilanne nyt vaan on sellainen, että parempaan ei pystytä. Tällaisen vapaan rukouksen hyväksyminen on monille edustajille aika kova paikka eikä osa edustajista aio sitä hyväksyä. On siis syytä iloita, jos huomenna hyväksymme perustevaliokunnan mietinnön. Tätä voi olla vaikea ymmärtää mutta kirkolliskokous on aivan oma maailmansa, jossa esimerkiksi rationaalisella argumentoinnilla ei ole mitään pain...

kirkolliskokousviikon kootut

Olen nyt pari päivää totutellut arkeen. Viikossa ehti hyvin laitostua ja tuntuu oudolta, kun ei ruoka tulekaan itsestään lautaselle. On myös hassua olla ihan yksin kotona, kun on viikon ollut niin ylisosiaalinen. Pakkasin mukaan 5 paria kenkiä, kasan käyntikortteja, kameran ja uimapuvun. Ja paljon muuta roinaa, muun muassa työpapereita… Miten sitten kävi? - käytin vain kaksia kenkiä, joten mukana oli 3 paria ylimääräisiä kenkiä - en tehnyt yhtään töitä, joten tällä viikolla täytyy tehdä senkin edestä - en ehtinyt käydä kertaakaan saunassa enkä uimassa - en ehtinyt lenkille enkä puntille - käyntikortteja meni tasan yksi - kamera ei toiminut, joten piti käyttää kännykän kameraa (ja lopputuloksen huomaa täältäkin) Mitä ihmettä mä sitten tein? - juoksentelin ilmeisesti koko viikon korkokengissä - istuin täysistunnossa aika monta tuntia, koska edustajilla oli ekalla viikolla hirveä määrä energiaa, joten aloitteita riitti ja keskustelua syntyi - istuin ruokapöydässä ja iltapäivisin myös kahv...