Siirry pääsisältöön

matkalla Lyoniin

Kävi sitten lopulta niin hilpeästi, että minut korotettiin varaedustajasta varsinaiseksi edustajaksi, joten olen huomenna lähdössä edustamaan Suomen ev.lut. -kirkkoa Euroopan kirkkojen konferenssin (CEC) yleiskokoukseen Lyoniin.

Reissuun on valmistauduttu huolella. Tammikuussa oli Pohjoismaiden valmistautumiskokous Oslossa, ja kevään aikana olemme kokoontuneet Helsingissä useita kertoja. Viimeksi toukokuun lopulla saimme perusteellisen katsauksen CEC:n EU-vaikuttamiseen. Aluksi suhtauduin valmistautumiseen hieman kevyesti, koska en varsinaisesti ollut lähdössä mihinkään. Jossain vaiheessa kevättä delegaatiota piti täydentää, joten piti oikeasti alkaa opiskelemaan reissua varten. Tarjolla olisi ollut myös nuorten edustajien tapaaminen toukokuussa Lyonissa mutta sinne en ehtinyt. Viime viikolla lueskelin kokouspapereita ajatuksella mutta saa nähdä, miten käy.

Sen verran olen CEC:sta oppinut, että se on perustettu rautaesiripun aikoina lisäämään yhteistyötä Länsi-Euroopan ja Itä-Euroopan kirkkojen välille. Mukana on monenlaisia kirkkoja mutta katolinen kirkko ei kuulu tähän yhdistykseen. CEC:n rooli on tavallaan kaksiosainen (tai voi niitä olla enempikin): ensin tehtävälistalla on ekumenia eli kirkkojen välinen yhteistyö ja toiseksi yhteiskunnallinen vaikuttaminen Euroopassa. Senkin olen jo oppinut, että Moskova ja Konstantinopoli on riidoissa - millä vuosisadalla me oikein eletään?

Ekaa kertaa kirkolliskokouksessa tuntui siltä, että olen englanninkielisessä tilaisuudessa, kun piti skarpata niin paljon että tajusi, mistä puhuttiin. Odotan kauhulla tulevaa viikkoa, kun selviää, mitä kirkkojen kokous englanniksi oikeasti on. Voipi olla, että iltaisin nukuttaa.

En tiedä vielä, kuinka monta paria kenkiä pakkaan matkalaukkuun, joten nyt täytyy lähteä miettimään.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nuorten osallisuuden vahvistaminen tyssäsi kirkkohallitukseen

Vanha kirkolliskokousblogini on herännyt yllättäen henkiin mutta painavasta syystä!   Vuonna 2009 teimme kirkolliskokousaloitteen nuorten osallisuuden vahvistamisesta kirkossa. Aloite lähetettiin yleisvaliokunnan hienon mietinnön saattelemana kirkkohallitukseen toimenpiteitä varten. Se on jumittanut siellä vuosikaudet ja olen miettinyt, voiko aloite vain kadota. Ilmeisesti ei voi - se on ilmestynyt nyt kirkolliskokousviikon esityslistalle.   Kirkolliskokoukselle on annettu asiasta ilmoitus, joka on karua luettavaa. Sen mukaan kirkkohallituksen taholta ei tulla valmistelemaan nuorten kuulemisjärjestelmää seurakuntiin . Ilmoituksessa perustellaan kuulemisjärjestelmän valmistelematta jättämistä seuraavasti:  Edustuksellinen demokratia ei ole enää nuorille tyypillinen tai suosittu vaikuttamisen muoto. Joissain kunnissa nuorivaltuusto toimii, joissakin ei juuri ollenkaan.   Malli, joka edellyttäisi erillisen kuulemisjärjestelmän luomista jokaiseen seurakun...

tunnelma tiivistyi kyselytunnilla

Eilen työskentelimme valiokunnassa melkein koko päivän ja saimme mietinnöt valmiiksi. Olinkin eilen sitä mieltä, että tänäänhän on torstai, kun valiokunnan hommat ovat jo tässä vaiheessa. Iltapäivällä aivotoiminta tosin hyytyi, koska söin liian suuren kasan lettuja jälkruuaksi. Tänään pitäisi vielä saada aikaan lausunto tulevaisuusselonteosta ja aloitella eläkemaksuasiaa. Eilen iltapäivällä oli kirkkohallituksen kyselytunti. Yllättävimmän vedon teki (jälleen kerran) edustaja Kujala, joka kysyi: Millä perusteella arkkipiispa antoi televisiolähetyksessä vastoin Raamatun ilmoitusta lausunnon, ettei homoseksuaalisuus ole synti? Aikooko arkkipiispa pyytää anteeksi kuuden kristillisen järjestön jäseniä loukannutta lausuntoa aamutelevision ohjelmassa, jonka teemana oli Älä alistu -kampanjan saama huomio? Kyllä siinä minunkin leukani loksahti auki, kun kuulin nämä kysymykset. Arkkipiispa vastasi kuitenkin hyvin rauhallisesti ja selkeästi. Hän kertoi, että Raamattua voidaan tulkita eri tavoin. ...

Minulle tärkeitä asioita ovat:

Kirkon talouden kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata tulevien sukupolvien toimintamahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaate sopii erinomaisesti myös kirkon ja seurakuntien talouden hoitoon. Millaisessa kunnossa jätämme kirkon tuleville sukupolville? Tämän päivän päättäjien on otettava huomioon päätöstensä vaikutukset pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa, että emme tuhlaa enempää kuin tienaamme, pidämme kiinteistöistä huolta ja kartutamme eläkerahastoa. Olisi kohtuutonta, jos tulevat päättäjät saisivat hoidettavakseen kirkon, jolla on tyhjä tili, suuri lainataakka ja kiinteistöt rempallaan. Päättäjien on oltava rohkeita uudistamaan nykyisiä rakenteita. Mitä asioita on ehdottomasti tehtävä ja mitkä tehtävät ovat vähemmän tärkeitä? Jos haluamme tarttua uusiin ideoihin, jostain on myös luovuttava. Helsingin seurakunnissa on tehty hyvää työtä talouden tasapainottamiseksi, mutta vaikeita päätöksiä on edelleen edessä.  Vapaaehtoisuus ja osallisuu...