Siirry pääsisältöön

Oslo, osa 2

No niin, nyt vasta ehdin raportoimaan loput Oslon reissusta.

Varsinaisessa asiaohjelmassa oli siis pientä briiffausta edellisen yleiskokouksen jälkeisistä tapahtumista, pääsihteerin luento, ryhmätöitä, lobbausta, neuvotteluja ja nuorten edustajien paneelikeskustelu. Reissun kuumin keskustelunaihe oli Venäjän ortodoksikirkon osallistuminen CEC:n toimintaan. Kokonaisuutena päivä oli oikein mielenkiintoinen ja sain peruskäsityksen Euroopan kirkkojen konferenssin (CEC) toiminnasta. Ruoka oli myös oikein hyvää.

Ryhmätyöskentelyssä osallistuin EU and integration -ryhmään. Keskustelimme vapaasta liikkuvuudesta ja uudistusten sosiaalisista vaikutuksista. Keskustelu oli oikein avartavaa ja minäkin annoin siihen oman panokseni - vaikka ehkä hieman eri näkökulmasta katselen asiaa. Työryhmän keskeisimmät oivallukset olivat:

”Coal and steel is not the vision. They are just instruments.”

“God can cope if He is not mentioned by name in the EU documents.”



Noin yleisesti tykkäsin kyllä reissusta mutta käin hieman ihmettelemään, miksi me siellä kahvittelimme ja keskustelimme. Jokainen osallistuja suhtautui varmasti hyvin myönteisesti ekumeeniseen toimintaan. Eikö sinne pitäisi ennemmin laittaa semmoset hieman nihkeämmin aiheeseen suhtautuvat ihmiset kahvittelemaan?


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ehdokkaana seurakuntavaaleissa

Olen 41-vuotias haagalainen ja olen ehdolla seurakuntavaaleissa seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon. Lähdin ehdokkaaksi samasta syystä kuin aikoinaan ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleissa. Asetun ehdokkaaksi, koska kirkko on minulle tärkeä mutta siinä on vielä aika paljon korjattavaa. Äänestäjät päättävät, kuka tällä kertaa pääsee kirkkoa korjaamaan. Uskon valoisampaan tulevaisuuteen. Uskon, että näissäkin seurakuntavaaleissa päättäjiksi valitaan enemmän nuoria ja enemmän uudistusmielisiä. Minulla on laaja kokemus seurakunnan ja kirkon päätöksenteosta. Haagan seurakuntaneuvostossa olen ollut nyt neljän vuotta. Vuosina 2008-2011 olin kirkolliskokousedustaja. Haluan tuoda aiemman kokemukseni ja ammatillisen osaamiseni jatkossakin kirkon käyttöön. Koulutukseltani olen kauppatieteiden tohtori ja työskentelen tutkimuspäällikkönä Kelan tutkimusyksikössä. Harrastan vapaaehtoistoimintaa Naisten Pankissa ja partiossa, luonnossa liikkumista ja lukemista. Minulle tär...

Minulle tärkeitä asioita ovat:

Kirkon talouden kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata tulevien sukupolvien toimintamahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaate sopii erinomaisesti myös kirkon ja seurakuntien talouden hoitoon. Millaisessa kunnossa jätämme kirkon tuleville sukupolville? Tämän päivän päättäjien on otettava huomioon päätöstensä vaikutukset pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa, että emme tuhlaa enempää kuin tienaamme, pidämme kiinteistöistä huolta ja kartutamme eläkerahastoa. Olisi kohtuutonta, jos tulevat päättäjät saisivat hoidettavakseen kirkon, jolla on tyhjä tili, suuri lainataakka ja kiinteistöt rempallaan. Päättäjien on oltava rohkeita uudistamaan nykyisiä rakenteita. Mitä asioita on ehdottomasti tehtävä ja mitkä tehtävät ovat vähemmän tärkeitä? Jos haluamme tarttua uusiin ideoihin, jostain on myös luovuttava. Helsingin seurakunnissa on tehty hyvää työtä talouden tasapainottamiseksi, mutta vaikeita päätöksiä on edelleen edessä.  Vapaaehtoisuus ja osallisuu...

Nuorten osallisuuden vahvistaminen tyssäsi kirkkohallitukseen

Vanha kirkolliskokousblogini on herännyt yllättäen henkiin mutta painavasta syystä!   Vuonna 2009 teimme kirkolliskokousaloitteen nuorten osallisuuden vahvistamisesta kirkossa. Aloite lähetettiin yleisvaliokunnan hienon mietinnön saattelemana kirkkohallitukseen toimenpiteitä varten. Se on jumittanut siellä vuosikaudet ja olen miettinyt, voiko aloite vain kadota. Ilmeisesti ei voi - se on ilmestynyt nyt kirkolliskokousviikon esityslistalle.   Kirkolliskokoukselle on annettu asiasta ilmoitus, joka on karua luettavaa. Sen mukaan kirkkohallituksen taholta ei tulla valmistelemaan nuorten kuulemisjärjestelmää seurakuntiin . Ilmoituksessa perustellaan kuulemisjärjestelmän valmistelematta jättämistä seuraavasti:  Edustuksellinen demokratia ei ole enää nuorille tyypillinen tai suosittu vaikuttamisen muoto. Joissain kunnissa nuorivaltuusto toimii, joissakin ei juuri ollenkaan.   Malli, joka edellyttäisi erillisen kuulemisjärjestelmän luomista jokaiseen seurakun...