12.11.2010

näkymättömyyden aika kirkossa päättyi

Hyväksyimme juuri vapaamuotoisen rukouksen parisuhteensa rekisteröineen parin kanssa ja heidän puolestaan äänin 78-30. Nyt siis piispat laativat ohjeen, miten tuo rukous toteutetaan.

Tiedän, että monien mielestä tämä on ihan yhtä tyhjän kanssa. Kuten olen usein todennut, niin minäkin toivoisin, että kirkko siunaisi samaa sukupuolta olevat parit. Uskon kuitenkin, että tämä päätös tuo homoseksuaalit kirkon jäsenet näkyviksi kirkossa. Nyt papeilla on mahdollisuus kohdata pariskuntia tällaisen vapaamuotoisen rukouksen yhteydessä. Kirkolla on aivan uusi mahdollisuus näkyvästi tukea samaa sukupuolta olevia pareja.

Äänestyksen tulos on yllätävän selvä. Rukouksen vastustajat pitivät runsaasti pitkiä puheenvuoroja. Äänekäs porukka olikin sitten yllättävän pieni. Konservatiivien pääargumentti oli, että Raamatussa lukee, että homoseksuaalinen käyttäyminen on synti ja homoseksuaalisessa parisuhteessa elämistä ei pidä tukea.

Elinen päivä ei ollut kovin helppo. Keskustelu alkoi aamulla klo 9. Välillä tietysti syötiin ja illalla kävimme vierailulla merivoimien esikunnassa. Sen jälkeen vielä jatkettiin ja keskustelu päättyi vasta klo 23. Iltapäivällä oli putkeen useita varsin jyrkkiä puheenvuoroja, joten olin välillä jo ihan itkuinen. Mulla oli takataskussa varalta yksi puheenvuoro mutta aina kun vilkaisinkin sitä, rupesi itkettämään. Se puheenvuoro jäi siis käyttämättä. Illalla eräs viimeisistä puhujista oli edustaja Nummela, joka piti meille perusteellisen raamattuluennon. Hän luki syntiluetteloita ja selosti, että näin tämä asia nyt vaan on.

11.11.2010

Homokeskustelu alkoi

Perustevaliokunnan mietinnön käsittely alkoi tänä aamuna. Ensin meille selostettiin, että asia voidaan hyväksyä yksinkertaisella enemmistöllä. Rukouksen hyväksyminen ei siis vaadi 3/4 enemmistöä. Eräs neropatti kysyi aiemmin viikolla, mihin tästä tulkinnasta voi valittaa. Kirkolliskokouksen sihteeri kertoi, että kirkolliskokouksen päätöksestä ei voi valittaa.

Keskustelu alkoi mietinnön esittelyllä. Puheenvuorolista täyttyi salamana. Ensimmäiset pari tuntia keskustelusta käytiin lähinnä mietinnön vastustajien voimin. Nyt äänessä on piispa Riekkinen. Puheenvuoroja riittää, joten tätä menoa olemme täällä vielä sunnuntainakin.

Yksi hilpeimmistä uusista asioista tällä viikolla on ollut homoteologia. Mietintöön jätetyssä eriävässä mielipiteessä nimittäin todetaan, että kirkko pyrkii ratkomaan ongelmiaan homoteologialla. Yhdessä puheenvuorossa onneks hiukan valotettiin, mitä homoteologia tarkoittaa.

Homoteologian lisäksi tällä viikolla on ollut muutakin uutta. Istuntosalin eteisessä päivystää nimittäin järjestysmies. Toistaiseksi ei ole järjestyksenpitoa tarvittu vaan järjestysmies on lähinnä rupatellut edustajien kanssa. Täällä on ollut myös jonkin verran mediaa paikalla. Toimittajia tosin hieman säälin, koska tämä keskustelu on varmasti supertylsä. Puheenvuorot ovat pitkiä ja toistavat samoja asioita. Ei kovin nasevaa materiaalia!

10.11.2010

odotettu mietintö valmistui

Kaikki ovat varmaan tietoisia, että viikon kiinnostavin asia on, rukoillaanko jatkossa samaa sukupuolta olevien parien kanssa. Tilanne on nyt siis se, että saimme aamupäivällä perustevaliokunnan mietinnön. Asian käsittely alkaa huomenna aamulla. Mietinnössä esitetään, että parisuhteensa rekisteröineen parin kanssa voisi rukoilla vapaasti. Mietintöön on toki jätetty myös eriävä mielipide, jonka mukaan mitään ei pitäisi tehdä.

Sain ennen kirkolliskokousviikkoa muutamia yhteydenottoja, joissa toivottiin, että asiassa päästäisiin enemmän eteenpäin. Olen valittaen todennut, että kirkolliskokouksen tilanne nyt vaan on sellainen, että parempaan ei pystytä. Tällaisen vapaan rukouksen hyväksyminen on monille edustajille aika kova paikka eikä osa edustajista aio sitä hyväksyä. On siis syytä iloita, jos huomenna hyväksymme perustevaliokunnan mietinnön. Tätä voi olla vaikea ymmärtää mutta kirkolliskokous on aivan oma maailmansa, jossa esimerkiksi rationaalisella argumentoinnilla ei ole mitään painoarvoa.

Olen ollut huolissani, että parin kanssa rukoileminen ei edes mene läpi. Täällä nimittäin osa asioista (kuten lait ja opilliset kysymykset) pitää hyväksyä 3/4 määräenemmistöllä. Perustevaliokunnan mietinnössä kuitenkin todetaan, että tämä päätös ei vaadi maääräenemmistöä. Samoin käytäväkeskustelujen perusteella näyttäisi siltä, että ehdotettu rukous saattaa mennä läpi. En vielä huokaise helpotuksesta mutta mieli on toiveikas.

Tänäänkin on ollut aika väljä päivä. Se on mukavaa. Olemme ehtineet jutella ruokapöydässä rauhassa eikä koko ajan tarvitse juosta seuraavaan paikkaan. Keskustelunaiheita ovat olleet muun muassa työurien pidentäminen, eduskuntavaaliasetelmat Vaasan vaalipiirissä ja avioliiton teologia.

9.11.2010

valiokuntatiistai

Tänään päivä on kulunut talousvaliokunnassa. Täysistunnossa käsittelimme vain kaksi hiippakuntavaltuuston esitystä. Ne molemmat vieläpä hylättiin heti täysistunnossa.

Valiokunnassa on ollut perinteinen meno: huumori kukkii ja pilkkua viilataan. Talousarviossa ei ollut suuria yllätyksiä, joten emme jääneet jankkaamaan siitä. Kävimme läpi isojen hankkeiden tilanteen ja toivoimme jälleen tarkkaa taloudenpitoa ja vaikutusten mittaamista. Keskustelimme jonkin verran myös talousarvioaloitteesta, jossa esitettiin määrärahaa Vuotson saamelaiskappelin rakentamiseen.

Päivällisellä kävimme mielenkiintoisen keskustelun etiketista. Varapuheenjohtaja Sahi antoi meille hyviä neuvoja muun muassa mustan jakkupuvun käytöstä.

Tällä hetkellä tunnelma on odottava. Perustevaliokunta vääntää mietintöä parisuhteiden puolesta rukoilemisesta. Mietintö jaetaan meille kuulemma huomenna ja se käsitellään torstaina. Saa nähdä, miten käy.


8.11.2010

tulevaisuusselonteko

Onpa täällä outo meno! Illan täysistunto loppui jo klo 20, joten olen ehtinyt sen jälkeen lenkille ja iltahartauteen. Mahtavaa!

Iltapäivällä oli perinteisesti ministerin päiväkahvit. Ministeri Wallin puhui seurakuntavaaleista ja siitä, kuinka hän ja arkkipiispa ovat aktiivisesti kampanjoineet äänestämisen puolesta. Kahveilta olisi pitänyt ehtiä ensin kansliavaliokuntaan ja sitten talousvaliokuntaan mutta myöhästyin molemmista. Oli nimittäin niin kiinnostava keskustelu seurakuntavaaleista ja seurakuntalaisten osallistumismahdollisuuksista meneillään kahvipöydässä.

Illan täysistunnon tärkein asia oli tulevaisuuselonteko Kirkko 2020, joka on varsin mielenkiintoinen ja perusteellinen teos. Olisin tosin toivonut, että selonteossa olisi katsottu kauemmas tulevaisuuteen. Nyt siinä lähinnä esiteltiin ne samat kehitystrendit, jotka luetellaan kaikissa vastaavissa papereissa.

Mielenkiintoisin osa selontekoa on loppupuolella hahmotellut mallit seurakunnasta ja seurakuntaan kuulumisesta. Vaihtoehtoisia skenaarioita on kolme: olemiseen perustuva seurakunta, jäsenlähtöinen seurakunta ja vahvan profiilin kirkko. Olemiseen perustuvassa seurakunnassa olennaisinta on jäsenyys ja kristityn identiteetti, ei niinkään osallistuminen. Jäsenlähtöisessä seurakunnassa toimintaa ajatellaan jäsenten toiveiden näkökulmasta. Vahvan profiilin kirkossa väki erotellaan sisäpiiriin ja muihin jäseniin. Itse koen läheisimmäksi jäsenlähtöisen ajattelutavan. Seurakuntalaiset eivät ole asiakkaita mutta useissa seurakunnan toiminnoissa olisi aivan välttämätöntä ajatella hiukan asiakaslähtöisemmin. Esimerkiksi useiden seurakuntien verkkosivuilla navigointi vaatii kirkkosuomen opintoja ja seurakunnan hallinnon tuntemusta.

Tulevaisuusselonteosta käytiin aika hyvä keskustelu. Selonteossa oli kuulemma liian vähän teologiaa. Lisäksi keskustelussa nousivat esille kirkon kielen puuttuminen, mammonan kielen käyttäminen ja liberalismi. Ajattelen kyllä itse hieman toisin. Selonteossa todettiin, että siinä käsitellään kirkkoa julkisena organisaationa, joten se toki johtaa tiettyyn diskurssiin. Teologian ja kirkon kielen vaatiminen erinäisiin strategiapapereihin on ollut joskus ennenkin esillä (mm. Jyväskylän seurakunnan strategian yhteydessä). Omasta näkökulmastani ajattelen, ettei kirkon käsitteleminen organisaationa ja sen myötä "mammonan kielen" käyttäminen ole vaarallista. Noh, ajattelen myös niin, että raha ja talous ovat neutraaleja asioita eivätkä lähtökohtaisesti pahoja.

Juoruosastolta myös jymypaljastus: eräillä takarivin edustajilla on oma espressokeitin lehdistön huoneessa. Nämä nerokkaat edustajat sitten hilpeinä siemailevat kunnon kahvia. Täällä riittää hulinaa!

istuntokausi on avattu

No niin, täällä ollaan. Aloitimme talousvaliokunnan kanssa jo eilen illalla. Tänään aamulla istuntoviikko alkoi messulla Maarian kirkossa ja jatkui avauspuheenvuoroilla. Porvoon hiippakunnan delegaatio toimitti messun matalalla profiililla.

Arkkipiispa avasi istuntokauden erittäin hyvällä puheenvuorolla. Minä ainakin kuuntelin sitä liikuttuneena. Hän kävi suoraan asiaan ja puhui myrskystä, jossa kirkko on ollut ja homoista. Arkkipiispa korosti, että puhumme ihmisistä. Arkkipiispan mukaan nyt tarvitaan ymmärrettävä viesti siitä, miten kirkko suhtautuu homoseksuaalisiin ihmisiin.

Aamupalalla tapasin myös piispa Askolan. Uusi piispa oli hieman päästään pyörällä ja kertoi, että voisi kantaa rinnassaan vaalien mainosnappia, jossa lukee "1. kerta". Kuulemma hän tekee joka päivä asioita ensimmäistä kertaa. Uudessa työssä on aina jännää, joten varmasti on superjännää olla ensimmäinen naispuolinen piispa.

Omat ajatukset ovat tällä viikolla hieman hajallaan. Onneksi kuitenkin tutut kirkolliskokousrutiinit kuten kaikkien edustajatoverien kätteleminen, korkokenkien kopina, avajaismessu, hyvä ruoka ja talousvaliokunnan huumori auttavat tajuamaan, että täällä ollaan taas. Aika hauskaa :-)

1.11.2010

tunnelmia Lapin matkan ja Homoillan jälkeen

Pari viikkoa sitten olimme talousvaliokunnan kanssa Inarissa. Matkan alkuvaiheista jo kirjoitinkin mutta loppuvaiheet jäivät raportoimatta sattuneesta syystä. Tässä olisi muutamia ajatuksia viime viikkojen kirkostaeroamisaallon keskeltä ja tulevaa kirkolliskokousviikkoa ajatellen.

En katsonut Homoiltaa televisiosta suorana, koska istuin talousvaliokuntalaisten kanssa hotellin aulassa parantamassa maailmaa. Seuraavana päivänä matkalla lentokentälle eräs seurueemme jäsen oli saanut viestin, jonka mukaan on käynnissä kirkostaerobuumi. Jatkoimme kotimatkaa.

Seuraavana päivänä palasin arkityöhöni. Uutiset olivat täynnä Homoillasta alkanutta keskustelua, joten katsoin ohjelman netistä. Homoilta ei nyt ollut kovin korkeatasoista keskustelua. Konservatiiviset kristityt ilmaisivat ohjelmassa oman mielipiteensä ainoana totuutena, joten ei ole ihme, ettei kirkon moniäänisyys oikein välittynyt.

Ensimmäinen tunne oli raivo. Kirkon luottamustehtävissä olen oppinut pitkämielisyyttä ja suvaitsevaisuutta. Olen nykyään sitä mieltä, että kaikki mahtuvat kirkkoon. Ymmärrän, että joku ajattelee, ettei homoparia voi siunata. Itse olen toki eri mieltä. Homoillan jälkeisessä raivossa päätin ryhtyä radikaaliksi. Koska konservatiivit uskovat, että heidän näkemyksensä on totuus, ei ole mitään järkeä olla suvaitsevainen. He eivät koskaan tule olemaan suvaitsevaisia minun ajatuksiani kohtaan. Kompromissia ei voi tehdä yksin.

Seuraava tunne oli uupumus. Itkeskelin kirkon surkeaa tilaa ja toivoin, että tämä keskustelu loppuisi nyt. Ystävien kommentit Facebookissa lohduttivat. Monet näkivät jo valoa ja toivoivat, että nyt alkaisi muutos parempaan suuntaan. Piispatkin saivat viimein suunsa auki. Ihmettelen suuresti, ettei asiaa kirkon puolesta kommentoitu nopeammin. Edustaja Ojalan ideoimat ”kirkon nopean toiminnan mediajoukot” olisivat taas olleet tarpeen.

Nyt raivo ja uupumus ovat vaihtuneet toimintatarmoksi. Seurakuntavaalikampanjoihin tuli aivan uutta voimaa ja kirkosta keskustellaan joka puolella.

Kirkolliskokous kokoontuu ensi viikolla. Useissa ajankohtaisohjelmissa ja lehtijutuissa on tuotu esille, että kirkolliskokouksella on nyt paikka uudistaa kirkkoa. Itse en suhtaudu kovin toiveikkaasti. Vaikka seurakuntalaiset sytyttelevät kynttilöitä suvaitsevaisemman kirkon puolesta, kirkolliskokouksen meno on luultavasti entisellään.


Edustaja Jauhiainen, edustaja Sollamo ja täytetty riekko ovat autuaan tietämättömiä Homoillan jälkeisistä tapahtumista.

11.10.2010

Talousvaliokunta Inarissa

Tänään koitti talousvaliokunnan perinteisen maakuntamatkan aika. Saavuimme aamupäivällä Ivalon lentokentälle ja olemme päivän aikana tutustuneet Inarin kuntaan ja seurakuntaan. Toki olemme kahlanneet läpi ensi vuoden talousarviota ja päivitelleet heikossa taloudellisessa tilanteessa olevia seurakuntia.

Niin, ja yleisin ohjelmanumero tänään on ollut syöminen. Kunnantalolla saimme normaalia lounasruokaa eli perunoita ja kastiketta. Iltapäiväkahvilla oli lohipasteijoita, pullaa ja hedelmiä. Illanvietossa seurakuntatalolla tarjottiin Inarinjärven siikaa. Ja oli kyllä parasta siikaa ikinä! Iltapalaksi hotellilla saimme vielä voileipiä, joten nälkää ei ole tarvinnut nähdä.

Illanviettossa selvisi, että paikallinen kirkkoherra on aikamoinen tarinankertoja. Kuulimme karhujuttuja, sotajuttuja, asejuttuja, maakotkajuttuja, ahmajuttuja ja porojuttuja - ja näihin kaikkiin liittyi tietysti tappaminen tai tapetuksi tuleminen. Kalajutut olivat illan kevyintä antia.

Kalajuttuihin päättyi myös iltahartaus. Jos ei heitä verkkoja veteen, niin ei saa kalaa - ja niin on myös tämän meidän seurakuntaelämän laita. Aamen.


22.6.2010

muutama kuva

Sain viimein kaivettua kevätistuntokauden kuvat kamerasta. Tässäpä ois muutama.


Lapuan hiippakunnan delegaation sakastissa ennen avajaismessua.


Arkkipiispan lähtöjuhlaa vietettiin Turun linnan kuninkaansalissa, vieraita vielä odotellaan.

Alkuruoka

Edustaja Ojala ilman eläinrekvisiittaa


Edustajat Simojoki ja Tuominen uurastivat Arkkikuvaelman tähtinä, kuvassa jo vähän rennompi mieli

10.5.2010

viikon helmiä

Kirkolliskokouksesta löytyy useita hyviä puhujia. Tuntikausia kestävä puhemylly ei aina edes pitkästytä. Tässäpä muutama otos viikon varrelta.

Samana aamuna pikkutyttö meni sitten tietysti äitinsä kanssa torille ostoksille ja kuinka ollakaan, yhtäkkiä tyttö huutaa, että "äiti, kato, nyt se tulee". Eihän äiti tietysti taivaalle katsonut, vaan äiti katsoi pikkutyttöä ja kysyi "niin mikä tulee?" "No se Taivaan Isä antaa mulle nyt sen hamsterin". - - Jotenkin, kun on kuunnellut tässä tätä keskustelua, haluaisin olla se pikkutyttö, joka voisi nyt levittää kätensä ja toivoa, että Taivaan Isä antaisi sen oikean ratkaisun minullekin.
edustaja Rinne

Täällä on sanottu, että me viemme tulevilta sukupolvilta tässä taloudellisen mahdollisuuden, mutta eihän tässä mitään kulu, jos tilanne pidetään entisellään. Silloin tulee kustannuksia, jos luodaan uutta.
edustaja Kujala

Olin jo päättänyt, etten käytä enää puheenvuoroja tästä, mutta täytyy todeta kuten varapuheenjohtaja Rönkä menuäänestyksen jälkeen, että liha voitti.
edustaja Kankkonen

Siteeraan Espoon kaupungin perusturvajohtajan hyvää ajatusta "Suuri laiva kääntyi hitaasti - paitsi ylösalaisin". Sen välttämiseksi meidän ilmeisesti täytyy tässäkin asiassa jotain tehdä.
edustaja Back

Jos katsotaan opetuslasten moninaista toimintaa ja alkuseurakunnan elämää, niin siinä monenlaiset kamppailut ja erilaisuuden kohtaaminen ovat olleet seurakunnalle todellista elämää. Raamattua tosin hieman huonosti tuntevana, mutta kuitenkin pitkään Raamattua käyttäneenä, en muista, että Raamatussa olisi mainintaa tästä 3/4 määräenemmistöstä. Eli se ei teologisesti voi olla sellainen kiveen hakattu käsite.
edustaja Seppälä

7.5.2010

juhlatunnelmia

Ennakkovaroituksen mukaisesti istumme täällä Turussa edelleen.

Heta-päätös saatiin juuri tehtyä - esitys hyväksyttiin mutta tiukille meni! Saimme jälleen kuulla, kuinka kirjanpidon ja palkanlaskennan keskittäminen vie seurakunnalta päätösvallan. Minäkin käytin puheenvuoron kirkon tulevaisuuden puolesta.

Eilen illalla vietimme siis arkkipiispan lähtöjuhlaa Turun linnassa. Oli mahtavat juhlat! Anna-Mari Kaskinen oli kirjoittanut hienon näytelmän arkkipiispan vaiheista. Se sisälsi historian tapahtumia ja hilpeitä tilanteita arkissa. Näissä arkkipätkissä muun muassa Paarma, Peura, Repo ja Riekko keskustelivat arkin tilasta. Minä esitin kanaa, joka vaati arkin perusteellista uudistamista. Kuvaelmaa varten oli sävelletty Arkkilaulu, jossa on selvästi aineksia hittibiisiksi.

Juhla oli vähintäänkin runsas - ohjelmaa oli paljon ja ruoka oli hyvää. Kirkolliskokousväki olikin juhlan päättyessä aivan rättiväsynyttä. Emme siis päätyneet hoilottamaan Arkkilaulua opiskelijoiden laivurikurssille, joka oli menossa eilen Turun yössä.

6.5.2010

kirkolliskokousuupumus

Täällä on joka kerta ollut tosi kiire mutta tällä kertaa ehkä vielä kauheampi kiire. Voi tosin olla, että itse olen lähtökohtaisesti väsyneempi uuden työn takia enkä ole päässyt riittävän maaniseen tunnelmaan.

Eilen illalla täysistunto kesti yli yhdeksään. Parisuhdelain seurauksista riitti asiaa. Sen jälkeen alkoi näytelmäharjoitukset. Työpäivä päättyi noin klo 22.30. Siinä kohtaa väänsin jo itkua, kun olin niin rättiväsynyt. En edes jaksanut lähteä kaupungille vaan menin nukkumaan.

Tällä viikolla en ole ehtinyt ollenkaan ulkoilla, saunoa, lukea, soittaa kotiin enkä oikein mitään muutakaan. Välillä on pitänyt valita, käykö vessassa vai juoko kupin teetä - molempia ei ehdi. Kun asialistalla on vielä ollut tämä parisuhdekeskustelu, jonkinlainen vastapaino vaikka iltalenkin tai pankkivaliokunnan merkeissä olisi ollut tärkeää. Ehkäpä täällä kirkolliskokouksessakin pitäisi oppia sanomaan ei kaikenlaisille ylimääräisille hommille.

No joo, tänä aamuna olo oli onneksi jo hieman parempi.

Aamupäivän täysistunnossa valitsimme kaksi kirkkoneuvosta. Kansliapäälliköksi valittiin meidän kirkkoherra Jukka Keskitalo ja ulkoasiainosaston johtajaksi Kimmo Kääriäinen. Hyviä miehiä molemmat!

Valiokunnassa meillä on vielä kaksi mietintöä tekeillä. Tilintarkastuspykälien muuttamisesta olemme keskustelleen useampaan otteeseen. Päätin äsken lounaspöydässä, etten jaksa enää jankuttaa asiasta. Kysyn kuitenkin vielä kerran: Kuka arvioi asetettujen tavoitteiden toteutumista seurakunnassa?

5.5.2010

parisuhdekeskustelu jatkuu...

Tämän aamupäivän täysistunnossa olemme jälleen keskustelleet parisuhdelain seurauksista ja samaa sukupuolta olevan parin kanssa rukoilemisesta. Keskustelun alkaessa puheenvuoropyyntöjä oli enemmän kuin puheenvuorolistaan mahtui. Olemme kuunnelleet raamattuluentoja, pohdiskeluja, saarnoja, tilityksiä, katsauksia ja jopa todistuspuheenvuoron. Useimmat puheenvuorot ovat olleet hyviä mutta liian pitkiä. Toivottavasti ehdin jossain vaiheessa tekemään pientä yhteenvetoa keskustelussa esiintyneistä argumenteista.

Kohta jatkamme talousvaliokunnassa tilinpäätösmietinnön kirjoittamista.

Lisäksi vielä hieman kevyempää ohjelmaa... Lintsasin eilen illalla siis valiokunnasta. Kuulin tosin, että valiokuntalaisista ei enää paljon irronnut iltasessiossa. Olin näytelmäharjoituksissa Turun linnassa. Harjoittelimme arkkipiispan läksiäisjuhlaa, joka on siis torstai-iltana. Oma osani on hyvin pieni mutta kokonaisuus on sen verran hauska, että kivaa oli. Sen enempää en suostu paljastamaan, koska juhlan kulku on vielä salainen.

Näytelmäharjoituksista suuntasin kaupungille ja jouduin toteamaan, että meitä on kohdannut pankkikriisi - pankkivaliokunta on joutunut remontin takia evakkoon kokoustilastaan! Onneksi hätä ei tämän näköinen ja uusi tila löytyi. Valiokunnan nimeä tosin ei kannata muuttaa uuden paikan mukaan, koska siitä saattaisi saada väärän käsityksen illan ohjelmasta. Päivä oli pitkä, joten olin itse iltaohjelmassa hiukan hiljaisempi (kai?). Muistelimme minun ja Åsan (ja muutaman muun) legendaarista Lyonin matkaa ja keskustelimme kirkkoneuvosvalinnoista. Illan päätteeksi söin bratwurstia ja selostin väitöskirjani teoreettista viitekehystä.

4.5.2010

tiistain tunnelmia

Tämä päivä on ollut kirkolliskokousmaisen kiireinen, joten nyt vasta ehdin istua koneen ääreen.

Aamulla lintsasin messusta ja kirjottelin aamupalan jälkeen puheenvuoroa. Valiokuntatyöskentely alkoi yhdeksän jälkeen ja jatkui lounaaseen asti. Olemme talousvaliokunnassa vääntäneet lausuntoa lakivaliokunnalle HeTasta.

Lounaan jälkeen alkoi täysistunto, jossa käsiteltiin edustajien tekemiä aloitetteita. Keskustelimme aluetyön rakenteista, työyhteisöjen monimuotoisuudesta, määräenemmistövaatimuksesta ja virsikirjan lisävihkosta. Käytin puheenvuoron seurakunnan aluetyön rakenteista ja erityisesti seurakuntalaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon. Parisuhdelain seuraukset oli myös esityslistalla mutta siihen asti ei ehditty. Keskustelu jatkuu aamulla.

Illalla olisi ohjelmassa vielä valiokuntaa mutta saattaa olla, että joudun litsaamaan sieltä näytelmäharjoitusten vuoksi. Näytelmä ja roolini (pieni mutta hilpeä) ovat vielä salaisia.

3.5.2010

vähän väsyttäis

Aloitimme päivän viimeisen täysistunnon klo 18 ja lopettelimme tuossa hetki sitten. Nyt on aika hyytynyt olo. Täysistunnon listalla oli HeTa-hanke ja parisuhdelain seuraukset, joten puheenvuoroja riitti ja riittää vielä huomisellekin.

Kirkon yhteinen henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskus herättää mielestäni kohtalaisen outoja pelkoja. Olemme nyt rakentamassa ja semontoimassa byrokraattista keskusvirastoa, joka vain lisää kustannuksia. Tämä ei ole ainakaan minun tavoitteeni. Omituisimpana vetona pidän Porvoon hiippakunnasta tulleita kommentteja, joissa esitettiin seurakuntien taloushallinnon yksinkertaistamista. Onneksi kirkkoneuvos Pihjala oikaisi, että kirjanpitoa määrää kirjanpitolaki ja että kirkolla on oltava varsin läpinäkyvä ja tarkka taloudenpito.

Samaa sukupuolta olevan parin kanssa rukoileminen on varmasti tämän viikon vaikein asia. Minulle siinä ei tosin ole mitään vaikeaa, koska en yksinkertaisesti käsitä, miksi heidän puolestaan ja kanssaan ei voisi rukoilla. Minä ainakin rukoilen omien ystävieni puolesta iltarukouksessani - niin heteroiden kuin homojenkin. Ehkä pappien rukoukset ovat jotenkin pyhempiä, kun niistä pitää monta päivää (tai oikeastaan monta vuotta) jankata. Monet edustajat ovat rukousta ja siunausta vastaan. Puhujapöntössä ravaa molempien näkökulmien edustajia. Toistaiseksi keskustelu on pysynyt suhteellisen asiallisena ja toivottavasti pysyy jatkossakin.

Huomenna aamulla jatkamme mietintöjen sorvaamista talousvaliokunnassa.

Niin, ja varmaan on itsestään selvää, että kommenttiosastolle kaivataan kaikkien kommentteja :-)

istuntoviikko alkoi

Maanantaiaamu on ollut oikein aurinkoinen. Suuntasimme heti aamiaisen jälkeen Maarian kirkkoon valmistautumaan messuun. Piispa toimitti messun ja me muut Lapuan hiippakunnan edustajat avustimme parhaamme mukaan. Erityisesti kolehdinkanto-osasto oli tänään todella terävä. Ennen messua lähinnä nauroimme sakastissa ja unohdin kokonaan jännittää omaa osuuttani. Noh, hengissä kuitenkin selvisin ja muukin joukkomme hoiti tehtävänsä avajaismessussa oikein mallikkaasti.

Avajaispuheenvuorossa arkkipiispa puhui siitä, että ihmisarvo kuuluu kaikille - muutkin kuin työikäiset ovat ihmisiä. Arkkipiispa otti myös hienosti kantaa uskonnonopetuksen puolesta.

Tänään iltapäivällä jatkamme erinäisten asioiden käsittelyä täysistunnossa ja juomme tietysti kahvia ministeri Wallinin seurassa.

30.4.2010

vappu ja kirkolliskokous

Taas se on edessä – kirkolliskokousmatka Turkuun alkaa.

Viime marraskuun jälkeen on tapahtunut aika paljon omassa elämässä. Olen vasta aloittanut uuden työn ja yliopistomaailma on nyt jäänyt taakse. Olen siis valmistautunut kirkolliskokoukseen erilaisissa tunnelmissa kuin aikaisemmin. Kovin hyvin tosin en ollut ehtinyt valmistautua, koska uusi työ on vienyt luonnollisesti suurimman osan voimavaroista. Ennen kirkolliskokousta aion vielä juhlia vappua. Saa siis nähdä, miten tällaisella valmistautumisella pärjää.

Maanantai alkaa piispa Peuran ja Lapuan hiippakunnan porukan järkkäämällä messulla. Sain juuri kuulla, että luen messussa tekstin. Aika yllättävä valinta!

Ensi viikkoon on tungettu niin paljon asiaa, että meitä on etukäteen varoitettu, että perjantaina ei ole toivoa päästä kovin aikaisin kotiin.

Suurimman huomion on varmasti saanut selvitys parisuhdelain seurauksista. Piispat pitävät mahdollisena rukoushetkeä samaa sukupuolta oleville pareille. Asia tulee heti alkuviikosta lähetekeskusteluun. Se keskustelu ei varmasti ole ihan lyhyt.

Listalla on myös meille talousvaliokuntalaisille rakas HeTa-paketti. Tarkoituksena olisi siis keskittää seurakuntien kirjanpito ja palkanlaskenta palvelukeskuksiin. Tämäkin asia on venynyt, joten toivottavasti siitä saadaan viimein päätös aikaiseksi. Itse pidän uudistusta välttämättömänä ja nykyisiä hankesuunnitelmia ja laskelmia riittävinä.

Luvassa on myös tilinpäätöstä, edustaja-aloitteita ja tietysti arkkipiispan lähtöjuhla.

1.2.2010

arkkipiispanvaalissa riittää puhetta

Arkkipiispanvaali lähenee mutta en ole edelleenkään osannut päättää. Viime ajat olen ollut lähinnä ahdistunut tästä retorisesta myllystä, jossa arkkipiispanvaali velloo. Välillä tuntuu, että kisaillaan siitä, kuka parhaiten vääntää samoja ajatuksia uuteen muotoon.

Monet valitsijat varmasti arvostavat sisältörikkaita (?) puheita ja kirjoituksia. Minusta kaikki puheet sen sijaan tuntuvat ihan tyhjiltä.

Varmasti turhautumiseni johtuu osin vaaleissa pyörivästä retoriikasta. Onhan toki hilpeää, kun seitsemän setää määrittelee omin sanoin hengellisen johtajan - ei siinä kovin omaperäistä juttua voi heittää.

Olen myös miettinyt, osaanko kirkollista slangia riittävästi. Ilmeisesti ehdokkaiden juttuja pitäisi jotenkin lukea rivien välistä. Niin, tai käyttää sitä samaa sanakirjaa, jonka avulla tulkitaan seurakuntavaalien ehdokaslistojen taustoja.

En ole teologi vaan ekonomi (ja sen kyllä huomaa!), joten en laita kovin paljon painoarvoa retorisille taidoille. Haluaisin kuulla, mitä ehdokkaat oikeasti osaavat ja mihin he ovat tätä kirkkoa viemässä - selvällä suomella, ei kirkkosuomella!


Olen kasannut pienen vaalipähkinän!

Tässä olisi pieni lista lainauksia ehdokkaiden esitteistä ja nettisivuilta. Osaatko yhdistää ehdokkaan ja kommentin? Vastata voi kommenttiosastolle :-)

(Tiedän, että tehtävä on tarkoituksella epäreilu. Ehdokkaissa on toki erojakin.)

Ehdokkaat:

2 Martti Hirvonen
3 Samuel Salmi
4 Seppo Häkkinen
5 Miikka Ruokanen
6 Jouni Lehikoinen
7 Seppo Rissanen
8 Kari Mäkinen

Kommentit:

a) Tahtoisin toimia Pyhän Hengen avulla kristillisten arvojen puolesta heikoimpien hyväksi niin, että mahdollisimman moni kanssakulkija löytäisi elämässään armollisen Jumalan ja uskon Kristuksen pelastustyöhön.

b) Kirkossa pitää olla kärsivällisyyttä ja tahtoa toinen toisensa ymmärtämiseen ja hyväksymiseen. Minusta tämä hyväksymisen periaate on raamatullisuutensa lisäksi tärkeä missionaarinen periaate.

c) Kirkossamme on nähtävissä huolestuttavia hajaannuksen merkkejä. Kirkkoa ei saa hajottaa tämän maailman arvoihin mukautumalla. Kirkon ratkaisujen tulee perustua Jumalan sanaan ja kirkon uskoon.

d) Erilaisia ajatuskantoja ja näkemyksiä tulee kuunnella ja kunnioittaa. Tietenkin täytyy muistaa, että on olemassa kirkon tunnustus ja järjestys, jotka määrittelevät kirkon linjan. Meidän pitää pyrkiä löytämään yhteinen sävel, joka on kaikille yksi ja sama.

e) Kirkon tulee elää tässä ajassa ja muuttua, mutta samalla pitää kiinni siitä, että Jeesuksen opettama ja apostolien välittämä kristinuskon ydinsanoma ja tehtävä ei muutu. Siten kirkko elää koko ajan muuttumattoman sanoman ja muuttuvan toimintaympäristön jännitteessä.

f) Pidän tärkeänä, että arkkipiispa puolustaa moni-ilmeistä kansankirkkoa, jossa on tilaa erilaisille uskon ja elämän tulkinnoille.

g) Kaikilla on koti kansankirkossa, ketään ei saa käännyttää pois.

14.1.2010

arkkipiispanvaalissa unessa ja valveilla

Näin uuden vuoden aikoihin unta arkkipiispanvaalista. Oikeastaan kyseessä oli yliopiston rehtorin vaali mutta tiesin vain arkkipiispanvaalin ehdokkaat, kun menin äänestämään omalla vuorollani. Yritin äänestyskopissa pähkäillä, ketä oikein äänestäisin.

Arkkipiispanvaalin ehdokkaat on nyt asetettu ja numerotkin on arvottu. Varsinainen vaalipäivä on 18.2. ja toinen kierron on 11.3. Sain postissa ohjeet ja jo äänestyslipunkin. Lisäksi yhden piispaehdokkaan kannatusjoukot ovat lähestyneet kirjallisesti.

Paperit on järjestyksessä ja informaatiota on jaossa mutta valveilla tilanne on aika samanlainen kuin unessa - en tiedä, ketä äänestän. Kun ehdokkaat joulukuussa selvisivät, keskustelin aiheesta muina naisina työpaikan kahvipöydässä. Tajusin vasta myöhemmin, että näistä miehistä nyt olisi sitten osattava valita. En ole lähtenyt kenenkään kannatusjoukkoihin, koska haluan (kerrankin!) ihan avoimin mielen valita ehdokkaani. Oijoi, se on uskomattoman vaikeaa!

Valinnan vaikeus ei johdu siitä, että ehdokkaat olisivat kehnoja - päinvastoin. Joukossa on useita ansioituneita kirkonmiehiä. Luulen, että en ole vielä osannut päättää, mitä kriteereitä painotan valinnassani. Onneksi on vielä aikaa perehtyä ehdokkaisiin ja miettiä omaa äänestyspäätöstä.