Signe kirkolliskokouksessa

Kirkolliskokouksesta löytyy useita hyviä puhujia. Tuntikausia kestävä puhemylly ei aina edes pitkästytä. Tässäpä muutama otos viikon varrelta. Samana aamuna pikkutyttö meni sitten tietysti äitinsä kanssa torille ostoksille ja kuinka ollakaan, yhtäkkiä tyttö huutaa, että "äiti, kato, nyt se tulee". Eihän äiti tietysti taivaalle katsonut, vaan äiti katsoi pikkutyttöä ja kysyi "niin mikä tulee?" "No se Taivaan Isä antaa mulle nyt sen hamsterin". - - Jotenkin, kun on kuunnellut tässä tätä keskustelua, haluaisin olla se pikkutyttö, joka voisi nyt levittää kätensä ja toivoa, että Taivaan Isä antaisi sen oikean ratkaisun minullekin. edustaja Rinne Täällä on sanottu, että me viemme tulevilta sukupolvilta tässä taloudellisen mahdollisuuden, mutta eihän tässä mitään kulu, jos tilanne pidetään entisellään. Silloin tulee kustannuksia, jos luodaan uutta. edustaja Kujala Olin jo päättänyt, etten käytä enää puheenvuoroja tästä, mutta täytyy todeta kuten varapuheenjohtaja

Ennakkovaroituksen mukaisesti istumme täällä Turussa edelleen. Heta-päätös saatiin juuri tehtyä - esitys hyväksyttiin mutta tiukille meni! Saimme jälleen kuulla, kuinka kirjanpidon ja palkanlaskennan keskittäminen vie seurakunnalta päätösvallan. Minäkin käytin puheenvuoron kirkon tulevaisuuden puolesta. Eilen illalla vietimme siis arkkipiispan lähtöjuhlaa Turun linnassa. Oli mahtavat juhlat! Anna-Mari Kaskinen oli kirjoittanut hienon näytelmän arkkipiispan vaiheista. Se sisälsi historian tapahtumia ja hilpeitä tilanteita arkissa. Näissä arkkipätkissä muun muassa Paarma, Peura, Repo ja Riekko keskustelivat arkin tilasta. Minä esitin kanaa, joka vaati arkin perusteellista uudistamista. Kuvaelmaa varten oli sävelletty Arkkilaulu, jossa on selvästi aineksia hittibiisiksi. Juhla oli vähintäänkin runsas - ohjelmaa oli paljon ja ruoka oli hyvää. Kirkolliskokousväki olikin juhlan päättyessä aivan rättiväsynyttä. Emme siis päätyneet hoilottamaan Arkkilaulua opiskelijoiden laivurikurssille, joka

Täällä on joka kerta ollut tosi kiire mutta tällä kertaa ehkä vielä kauheampi kiire. Voi tosin olla, että itse olen lähtökohtaisesti väsyneempi uuden työn takia enkä ole päässyt riittävän maaniseen tunnelmaan. Eilen illalla täysistunto kesti yli yhdeksään. Parisuhdelain seurauksista riitti asiaa. Sen jälkeen alkoi näytelmäharjoitukset. Työpäivä päättyi noin klo 22.30. Siinä kohtaa väänsin jo itkua, kun olin niin rättiväsynyt. En edes jaksanut lähteä kaupungille vaan menin nukkumaan. Tällä viikolla en ole ehtinyt ollenkaan ulkoilla, saunoa, lukea, soittaa kotiin enkä oikein mitään muutakaan. Välillä on pitänyt valita, käykö vessassa vai juoko kupin teetä - molempia ei ehdi. Kun asialistalla on vielä ollut tämä parisuhdekeskustelu, jonkinlainen vastapaino vaikka iltalenkin tai pankkivaliokunnan merkeissä olisi ollut tärkeää. Ehkäpä täällä kirkolliskokouksessakin pitäisi oppia sanomaan ei kaikenlaisille ylimääräisille hommille. No joo, tänä aamuna olo oli onneksi jo hieman parempi. Aamupä

Tämän aamupäivän täysistunnossa olemme jälleen keskustelleet parisuhdelain seurauksista ja samaa sukupuolta olevan parin kanssa rukoilemisesta. Keskustelun alkaessa puheenvuoropyyntöjä oli enemmän kuin puheenvuorolistaan mahtui. Olemme kuunnelleet raamattuluentoja, pohdiskeluja, saarnoja, tilityksiä, katsauksia ja jopa todistuspuheenvuoron. Useimmat puheenvuorot ovat olleet hyviä mutta liian pitkiä. Toivottavasti ehdin jossain vaiheessa tekemään pientä yhteenvetoa keskustelussa esiintyneistä argumenteista. Kohta jatkamme talousvaliokunnassa tilinpäätösmietinnön kirjoittamista. Lisäksi vielä hieman kevyempää ohjelmaa... Lintsasin eilen illalla siis valiokunnasta. Kuulin tosin, että valiokuntalaisista ei enää paljon irronnut iltasessiossa. Olin näytelmäharjoituksissa Turun linnassa. Harjoittelimme arkkipiispan läksiäisjuhlaa, joka on siis torstai-iltana. Oma osani on hyvin pieni mutta kokonaisuus on sen verran hauska, että kivaa oli. Sen enempää en suostu paljastamaan, koska juhlan kulku

Tämä päivä on ollut kirkolliskokousmaisen kiireinen, joten nyt vasta ehdin istua koneen ääreen. Aamulla lintsasin messusta ja kirjottelin aamupalan jälkeen puheenvuoroa. Valiokuntatyöskentely alkoi yhdeksän jälkeen ja jatkui lounaaseen asti. Olemme talousvaliokunnassa vääntäneet lausuntoa lakivaliokunnalle HeTasta. Lounaan jälkeen alkoi täysistunto, jossa käsiteltiin edustajien tekemiä aloitetteita. Keskustelimme aluetyön rakenteista, työyhteisöjen monimuotoisuudesta, määräenemmistövaatimuksesta ja virsikirjan lisävihkosta. Käytin puheenvuoron seurakunnan aluetyön rakenteista ja erityisesti seurakuntalaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon. Parisuhdelain seuraukset oli myös esityslistalla mutta siihen asti ei ehditty. Keskustelu jatkuu aamulla. Illalla olisi ohjelmassa vielä valiokuntaa mutta saattaa olla, että joudun litsaamaan sieltä näytelmäharjoitusten vuoksi. Näytelmä ja roolini (pieni mutta hilpeä) ovat vielä salaisia.

Aloitimme päivän viimeisen täysistunnon klo 18 ja lopettelimme tuossa hetki sitten. Nyt on aika hyytynyt olo. Täysistunnon listalla oli HeTa-hanke ja parisuhdelain seuraukset, joten puheenvuoroja riitti ja riittää vielä huomisellekin. Kirkon yhteinen henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskus herättää mielestäni kohtalaisen outoja pelkoja. Olemme nyt rakentamassa ja semontoimassa byrokraattista keskusvirastoa, joka vain lisää kustannuksia. Tämä ei ole ainakaan minun tavoitteeni. Omituisimpana vetona pidän Porvoon hiippakunnasta tulleita kommentteja, joissa esitettiin seurakuntien taloushallinnon yksinkertaistamista. Onneksi kirkkoneuvos Pihjala oikaisi, että kirjanpitoa määrää kirjanpitolaki ja että kirkolla on oltava varsin läpinäkyvä ja tarkka taloudenpito. Samaa sukupuolta olevan parin kanssa rukoileminen on varmasti tämän viikon vaikein asia. Minulle siinä ei tosin ole mitään vaikeaa, koska en yksinkertaisesti käsitä, miksi heidän puolestaan ja kanssaan ei voisi rukoilla. Minä ai

Maanantaiaamu on ollut oikein aurinkoinen. Suuntasimme heti aamiaisen jälkeen Maarian kirkkoon valmistautumaan messuun. Piispa toimitti messun ja me muut Lapuan hiippakunnan edustajat avustimme parhaamme mukaan. Erityisesti kolehdinkanto-osasto oli tänään todella terävä. Ennen messua lähinnä nauroimme sakastissa ja unohdin kokonaan jännittää omaa osuuttani. Noh, hengissä kuitenkin selvisin ja muukin joukkomme hoiti tehtävänsä avajaismessussa oikein mallikkaasti. Avajaispuheenvuorossa arkkipiispa puhui siitä, että ihmisarvo kuuluu kaikille - muutkin kuin työikäiset ovat ihmisiä. Arkkipiispa otti myös hienosti kantaa uskonnonopetuksen puolesta. Tänään iltapäivällä jatkamme erinäisten asioiden käsittelyä täysistunnossa ja juomme tietysti kahvia ministeri Wallinin seurassa.