Siirry pääsisältöön

istuntoviikon itsearviointia

Olen tässä yrittänyt koota ajatuksia kirkolliskokousviikon jälkeen mutta tuntuu, että ajatukset leviävät vaan entisestään, joten täytyy kirjottaa viimeistään nyt.

Ihmettelin taas tällä kertaa, miten kirkolliskokousedustajien joukkoon mahtuu niin mahtavan erilaisia ihmisiä: loistavia asiantuntijoita ja uskomattomia persoonia. Joukossa on yksi edustaja Ahvenanmaalta ja yksi Inarista ja kaikki loput siltä väliltä.

Taas tuli todistetuksi, että lakimuutoksiin vaaditaan 3/4 määräenemmistö. Vaihdan mielipidettäni määräenemmistöasiasta useita kertoja vuodessa. Ennen istuntoviikkoa olin taas sitä mieltä, että systeemi on hyvä ja takaa, ettei kirkko joudu vääriin käsiin. Noh, nyt olen taas sitä mieltä, ettei siinä ole mitään järkeä. Emme saaneet aikaiseksi edes uusia rakennussuojelupykälää, joiden ei nyt pitäisi herättää mitään suuria opillisia ristiriitoja. Ensin äänestettiin lakitekstistä ja siinä käsittelyssä sisällöstä päätetään yksinkertaisella enemmistöllä. Toisessa käsittelyssä koko lakipaketti hyväksytään tai hylätään määräenemmistöllä. Olen hieman sitä mieltä, että tällaisissa ns. hallinnollisissa lakimuutoksissa on lapsellista painaa punaista nappia 2. käsittelyssä, jos sisältö ei ole mieluinen. Näillä näkymin mitään ei siis tapahdu missään asiassa tämän kauden aikana.

Henkilövalinnoissa saimme kaksi kertaa aikaiseksi noin lukemat ”65-35”. Rintamalinjat alkavat siis hahmottua. Typerintä noissa luvuissa on kuitenkin se, että 35 ääntä riittää minkä tahansa lakimuutoksen kaatamiseen. Luulen, että virkamieslakipaketti muun muassa saattaa jälleen epäonnistua. Näillä näkymin mitään ei siis tapahdu missään asiassa tämän kauden aikana.

Noh, olin siis perjantaina viimeisessä lounaskeskustelussa hieman lannistunut. Edustaja Westerlund lohdutti minua ja sanoi, että on tärkeää puhua, muokata maata ja sanoittaa tärkeitä asioita, vaikka tuntuisi, että näillä näkymin mitään ei siis tapahdu missään asiassa tämän kauden aikana.

Päätin, etten aio lannistua.


Omaan suoritukseen viikon aikana olen aika tyytyväinen, ehkäpä sellainen 8 1/2.

- Kävin puhujapöntössä puhumassa ja noin yleisesti puheenvuoroani kehuttiin, vaikka kehut nyt saattoivat tulla ihan vaan humanitäärisistä syistä.
- Aloitteemme sai ihan reippaan lähdön.
- Valiokunnassa pidin kaksi osuvaa puheenvuoroa, jotka päätyivät ihan mietintöön asti.
- Sosiaalisen elämän osalta viikko oli sopivan nousujohteinen ja jaksoin alkuviikosta paremmin, kun tuli nukuttuakin. Niin, ehkä nyt ei olisi tarvinnut olla niin nousujohteinen ;-)


Yleisesti viikosta jäi vähän vaisu olo, kun ei hommat edenny eikä ollu mitään suurempia kysymyksiä esillä. Onneksi niitä on vielä edessä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kirkon jäsenenä

Viime päivinä media on taas jaksanut uutisoida kirkosta eroamisesta. En oikeastaan tiedä, mitä uutisarvoa noilla jokavuotisilla luvuilla enää on. Minua surettaa ja suututtaa tämä kehitys, joten täytyy nyt pari sanaa tännekin kirjoittaa. Kirkosta erosi viime vuonna taas ennätysmäärä porukkaa. Meillä Jyväskylässäkin eroluvut ovat aikamoiset. Kaikkien tutkimusten mukaan suomalaisten uskonnollisuus ei ole vähentynyt, joten osa eroaa varmaan hiukan liian kevyin perustein. Kuopion hiippakunnan lehdessä (Capitol 3/2008) luettelin viisi hyvää syytä kuulua kirkkoon : - Seurakunnan tarjoamat palvelut elämän eri vaiheissa - Jos et itse tarvitse näitä palveluita, joku muu tarvitsee – tue sitä! - Et voi vaikuttaa, jos et ole jäsen. - Kirkossa saatat löytää ehkä jotakin, jota elämääsi etsit. - Pääset kummiksi! Olen edelleen samaa mieltä. Jos nyt kuitenkin tuntuu siltä, ettei tätä menoa kestä, niin mieti vielä : oletko valmis tukemaan kirkon tarjoamia palveluita? Joku muu saattaa niitä tarvita. Ja jo...

12 tunnin työpäivä

Päättyihän se viikon ensimmäinen päivä viimein - täysistunto loppui eilen illalla klo 21.07. Aloitimme päivän aamulla klo 9, joten kellon ympärys hurahti nopsaan. Täysistunnon jälkeen suuntasimme vielä iltahartauteen ja lyhyelle kävelylenkille. Tämä aamu on alkanut mukavissa merkeissä. Aamumessuja vietämme tällä viikolla vain maanantaina ja perjantaina, joten nämä arkiaamut ovat yllättävän leppoisia. Ei ole kiire kirkkoon eikä huono omatuntoa, koska lintsaa kirkosta. Klo 9 kokoonnumme aamuhartauteen istuntosaliin. Tämän viikon asialistalla ei ole mitään kuohuttavia kysymyksiä. Toimittajat eivät päivystä täällä ja tunnelma on hieman vapautuneempi kuin syysistuntokaudella viime marraskuussa. Asialistalla on toki tärkeitä asioita kuten tilinpäätös. Lähetekeskustelua käymme kirkkoherranvaalitavan muuttamisesta, diakonaatista ja parokiaaliperiaatteen kehittämisestä (tai siis siitä että ei kehitetä). Listalla on myös kaksi edustaja-aloitetta: mediastrategia ja moniäänisyystyöryhmä. Kommentti...

tunnelma tiivistyi kyselytunnilla

Eilen työskentelimme valiokunnassa melkein koko päivän ja saimme mietinnöt valmiiksi. Olinkin eilen sitä mieltä, että tänäänhän on torstai, kun valiokunnan hommat ovat jo tässä vaiheessa. Iltapäivällä aivotoiminta tosin hyytyi, koska söin liian suuren kasan lettuja jälkruuaksi. Tänään pitäisi vielä saada aikaan lausunto tulevaisuusselonteosta ja aloitella eläkemaksuasiaa. Eilen iltapäivällä oli kirkkohallituksen kyselytunti. Yllättävimmän vedon teki (jälleen kerran) edustaja Kujala, joka kysyi: Millä perusteella arkkipiispa antoi televisiolähetyksessä vastoin Raamatun ilmoitusta lausunnon, ettei homoseksuaalisuus ole synti? Aikooko arkkipiispa pyytää anteeksi kuuden kristillisen järjestön jäseniä loukannutta lausuntoa aamutelevision ohjelmassa, jonka teemana oli Älä alistu -kampanjan saama huomio? Kyllä siinä minunkin leukani loksahti auki, kun kuulin nämä kysymykset. Arkkipiispa vastasi kuitenkin hyvin rauhallisesti ja selkeästi. Hän kertoi, että Raamattua voidaan tulkita eri tavoin. ...