Siirry pääsisältöön

kardinaali ja partiarkka - mutta missä järjestyksessä?

Eilinen oli ihan yhtä kiireinen päivä kuin aiemmatkin. Onneksi iltaohjelmassa oli vastaanotto ja Taizé-rukoushetki.

Aloitimme aamulla talouskomitealla ja jatkoimme muutaman kerran päivän mittaan. Saimme budjetin ja mietinnön valmiiksi viimein klo 18.15. Budjetti liikkuu 2-3 miljoonan euron tienoilla mutta on ylimalkaisuudessaan aika pelottava. Ja muutenkin budjetin syntyprosesssi hiukka omaperäinen, kun viilaamme vasta täällä kokouksessa lukuja. Oli kuitenkin hienoa saada osallistua komitean työskentelyyn. Komiteasta sai loistavaa kokemusta!

Eilen oli myös työpajoja ja osallistuin sosiaalista oikeudenmukaisuutta käsittelevään pajaan. Keskustelimme talouden, työllisyyden ja tasa-arvon kysymyksistä. Oli helpottaa hengähtää hetki asioissa, jotka liittyvät omaan alaan. Pystyin jopa kommunikoimaan sujuvasti englanniksi ja esittämään omia ajatuksiani. Paja oli yllättävän tehokas ja hyvin mielenkiintoinen.

Illalla vaidoin salamana vaatteet ja suunnistimme jonnekin maaherran lukaaliin ministerin vastaanotolle. Syötävää ja juotavaa riitti. Paikalla oli myös ekumeeninen patriarkka ja yksi kardinaali. Kommentoin, että se patriarkka vaan pönöttää tuolla. Olen myös ihan pihalla näiden kirkonmiesten arvonimistä, joten kysyin reippaana tyttönä, että jos on patriarkka ja kardinaali, niin missä järjestyksessä heidät pitää mainita. Kuulemma patriarkka ensin. Ja ilmeisesti kysymykseni ei ollut hauska.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ehdokkaana seurakuntavaaleissa

Olen 41-vuotias haagalainen ja olen ehdolla seurakuntavaaleissa seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon. Lähdin ehdokkaaksi samasta syystä kuin aikoinaan ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleissa. Asetun ehdokkaaksi, koska kirkko on minulle tärkeä mutta siinä on vielä aika paljon korjattavaa. Äänestäjät päättävät, kuka tällä kertaa pääsee kirkkoa korjaamaan. Uskon valoisampaan tulevaisuuteen. Uskon, että näissäkin seurakuntavaaleissa päättäjiksi valitaan enemmän nuoria ja enemmän uudistusmielisiä. Minulla on laaja kokemus seurakunnan ja kirkon päätöksenteosta. Haagan seurakuntaneuvostossa olen ollut nyt neljän vuotta. Vuosina 2008-2011 olin kirkolliskokousedustaja. Haluan tuoda aiemman kokemukseni ja ammatillisen osaamiseni jatkossakin kirkon käyttöön. Koulutukseltani olen kauppatieteiden tohtori ja työskentelen tutkimuspäällikkönä Kelan tutkimusyksikössä. Harrastan vapaaehtoistoimintaa Naisten Pankissa ja partiossa, luonnossa liikkumista ja lukemista. Minulle tär...

Minulle tärkeitä asioita ovat:

Kirkon talouden kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata tulevien sukupolvien toimintamahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaate sopii erinomaisesti myös kirkon ja seurakuntien talouden hoitoon. Millaisessa kunnossa jätämme kirkon tuleville sukupolville? Tämän päivän päättäjien on otettava huomioon päätöstensä vaikutukset pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa, että emme tuhlaa enempää kuin tienaamme, pidämme kiinteistöistä huolta ja kartutamme eläkerahastoa. Olisi kohtuutonta, jos tulevat päättäjät saisivat hoidettavakseen kirkon, jolla on tyhjä tili, suuri lainataakka ja kiinteistöt rempallaan. Päättäjien on oltava rohkeita uudistamaan nykyisiä rakenteita. Mitä asioita on ehdottomasti tehtävä ja mitkä tehtävät ovat vähemmän tärkeitä? Jos haluamme tarttua uusiin ideoihin, jostain on myös luovuttava. Helsingin seurakunnissa on tehty hyvää työtä talouden tasapainottamiseksi, mutta vaikeita päätöksiä on edelleen edessä.  Vapaaehtoisuus ja osallisuu...

Nuorten osallisuuden vahvistaminen tyssäsi kirkkohallitukseen

Vanha kirkolliskokousblogini on herännyt yllättäen henkiin mutta painavasta syystä!   Vuonna 2009 teimme kirkolliskokousaloitteen nuorten osallisuuden vahvistamisesta kirkossa. Aloite lähetettiin yleisvaliokunnan hienon mietinnön saattelemana kirkkohallitukseen toimenpiteitä varten. Se on jumittanut siellä vuosikaudet ja olen miettinyt, voiko aloite vain kadota. Ilmeisesti ei voi - se on ilmestynyt nyt kirkolliskokousviikon esityslistalle.   Kirkolliskokoukselle on annettu asiasta ilmoitus, joka on karua luettavaa. Sen mukaan kirkkohallituksen taholta ei tulla valmistelemaan nuorten kuulemisjärjestelmää seurakuntiin . Ilmoituksessa perustellaan kuulemisjärjestelmän valmistelematta jättämistä seuraavasti:  Edustuksellinen demokratia ei ole enää nuorille tyypillinen tai suosittu vaikuttamisen muoto. Joissain kunnissa nuorivaltuusto toimii, joissakin ei juuri ollenkaan.   Malli, joka edellyttäisi erillisen kuulemisjärjestelmän luomista jokaiseen seurakun...