Siirry pääsisältöön

Minulle tärkeitä asioita ovat:

Kirkon talouden kestävä kehitys

Kestävän kehityksen päämääränä on turvata tulevien sukupolvien toimintamahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaate sopii erinomaisesti myös kirkon ja seurakuntien talouden hoitoon. Millaisessa kunnossa jätämme kirkon tuleville sukupolville?

Tämän päivän päättäjien on otettava huomioon päätöstensä vaikutukset pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa, että emme tuhlaa enempää kuin tienaamme, pidämme kiinteistöistä huolta ja kartutamme eläkerahastoa. Olisi kohtuutonta, jos tulevat päättäjät saisivat hoidettavakseen kirkon, jolla on tyhjä tili, suuri lainataakka ja kiinteistöt rempallaan.

Päättäjien on oltava rohkeita uudistamaan nykyisiä rakenteita. Mitä asioita on ehdottomasti tehtävä ja mitkä tehtävät ovat vähemmän tärkeitä? Jos haluamme tarttua uusiin ideoihin, jostain on myös luovuttava. Helsingin seurakunnissa on tehty hyvää työtä talouden tasapainottamiseksi, mutta vaikeita päätöksiä on edelleen edessä. 

Vapaaehtoisuus ja osallisuus

Kirkossa ja seurakunnissa tarvitaan edelleen toimia, jotta kaikkien jäsenten voimavarat saataisiin käyttöön. Seurakuntalaisilla on monipuolisia taitoja, joita ei vielä osata käyttää vapaaehtoistoiminnassa – kahvitarjoilut ja kirkkokuorot eivät sovi kaikille.

Vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä on tärkeää, että seurakuntalaiset voivat esittää ja toteuttaa omia ideoitaan. Kaikki hyvät ideat eivät asu seurakunnan työntekijöiden päässä. Omien ideoiden toteuttaminen ja mahdollisuus vaikuttaa lisäävät motivaatiota vapaaehtoistoimintaan.

Teimme kirkolliskokouksessa edustaja-aloitteen nuorten osallisuudesta. Uskon, että nuorissa on tulevaisuus ja muuttamalla toimintatapoja nuorisotyössä, osallisuus ajan myötä leviää koko seurakuntaan. Nuorten osallisuus tarkoittaa, että nuoria itseään on kuultava nuoria koskevissa asioissa. Nuorten vaikutusmahdollisuuksia seurakunnissa on parannettava ja nuorille on annettava mahdollisuus toimia ja tehdä itse.

Yhdenvertaisuus

Työnantaja ei voi syrjiä sukupuolen tai muun syyn perusteella työntekijöitään, koska Suomessa työnantajan eli seurakunnan ja työntekijän vastuista ja velvollisuuksista säädetään laissa. Syrjintää on edelleen kirkon työelämässä ja siihen on puututtava sekä lainsäädännöllä että toiminnalla. 

Yhdenvertaisuus ei synny juhlapuheissa – se syntyy teoissa. Monenlaiset ihmiset ovat kokeneet syrjintää seurakunnissa. Syrjintä ei lopu vakuuttelemalla, että kaikki ovat samanarvoisia. Seurakunnissa ja kirkossa ryhdyttävä toimiin, jotka osoittavat, että kaikki ovat samanarvoisia. Kaikkien vihkimistä toivovien parien vihkiminen kirkossa on vähintä mitä voidaan tehdä.

Kirkkojen ovet on avattavat kaikille seurakuntalaisille - myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

tiistai täysistunnossa

Eilinen päivä kului työn ääressä. Aamupäivällä urakoimme talousvaliokunnassa ja iltapäivällä oli täysistunto. Alunperin ajattelin, että täysistuntojen osalta pääsemme tällä viikolla helpolla. Eilen keskustelimme moniäänisyysaloitteesta kuitenkin varsin pitkään. Edustaja Kaskisen ja edustaja Määttäsen aloite työryhmän perustamisesta oli ilmeisen tarpeellinen, koska edustajilla oli paljon sanottavaa aihesta. Viime aikoina on ollut havaittavissa, että kirkon äärilaitojen kannat ovat jyrkentyneet. Aloitteessa esitettiin, että perustetaan työryhmä, jossa eri tavoin ajattelevat keskustelevat, miten ykseys ja moniäänisyys kirkossa voisivat toteutua. Illalla jatkoimme valiokunnassa mietintöjen parissa. Valiokunnassa välillä oli hieman vaikeuksia saada mielipiteitä kuuluviin. valiokunnan naisjaostossa päätimme, että lähdemme shoppailemaan, jos meitä ei kuunnella. Uhkaus oli ilmeisesti uskottava, koska muutamat kommentit jopa menivät läpi. Pääsimme valiokunnasta jo ennen seitsemää pois, joten lo

juhlatunnelmia

Ennakkovaroituksen mukaisesti istumme täällä Turussa edelleen. Heta-päätös saatiin juuri tehtyä - esitys hyväksyttiin mutta tiukille meni! Saimme jälleen kuulla, kuinka kirjanpidon ja palkanlaskennan keskittäminen vie seurakunnalta päätösvallan. Minäkin käytin puheenvuoron kirkon tulevaisuuden puolesta. Eilen illalla vietimme siis arkkipiispan lähtöjuhlaa Turun linnassa. Oli mahtavat juhlat! Anna-Mari Kaskinen oli kirjoittanut hienon näytelmän arkkipiispan vaiheista. Se sisälsi historian tapahtumia ja hilpeitä tilanteita arkissa. Näissä arkkipätkissä muun muassa Paarma, Peura, Repo ja Riekko keskustelivat arkin tilasta. Minä esitin kanaa, joka vaati arkin perusteellista uudistamista. Kuvaelmaa varten oli sävelletty Arkkilaulu, jossa on selvästi aineksia hittibiisiksi. Juhla oli vähintäänkin runsas - ohjelmaa oli paljon ja ruoka oli hyvää. Kirkolliskokousväki olikin juhlan päättyessä aivan rättiväsynyttä. Emme siis päätyneet hoilottamaan Arkkilaulua opiskelijoiden laivurikurssille, joka

muutama kuva

Sain viimein kaivettua kevätistuntokauden kuvat kamerasta. Tässäpä ois muutama. Lapuan hiippakunnan delegaation sakastissa ennen avajaismessua. Arkkipiispan lähtöjuhlaa vietettiin Turun linnan kuninkaansalissa, vieraita vielä odotellaan. Alkuruoka Edustaja Ojala ilman eläinrekvisiittaa Edustajat Simojoki ja Tuominen uurastivat Arkkikuvaelman tähtinä, kuvassa jo vähän rennompi mieli