Siirry pääsisältöön

arkkipiispanvaalissa riittää puhetta

Arkkipiispanvaali lähenee mutta en ole edelleenkään osannut päättää. Viime ajat olen ollut lähinnä ahdistunut tästä retorisesta myllystä, jossa arkkipiispanvaali velloo. Välillä tuntuu, että kisaillaan siitä, kuka parhaiten vääntää samoja ajatuksia uuteen muotoon.

Monet valitsijat varmasti arvostavat sisältörikkaita (?) puheita ja kirjoituksia. Minusta kaikki puheet sen sijaan tuntuvat ihan tyhjiltä.

Varmasti turhautumiseni johtuu osin vaaleissa pyörivästä retoriikasta. Onhan toki hilpeää, kun seitsemän setää määrittelee omin sanoin hengellisen johtajan - ei siinä kovin omaperäistä juttua voi heittää.

Olen myös miettinyt, osaanko kirkollista slangia riittävästi. Ilmeisesti ehdokkaiden juttuja pitäisi jotenkin lukea rivien välistä. Niin, tai käyttää sitä samaa sanakirjaa, jonka avulla tulkitaan seurakuntavaalien ehdokaslistojen taustoja.

En ole teologi vaan ekonomi (ja sen kyllä huomaa!), joten en laita kovin paljon painoarvoa retorisille taidoille. Haluaisin kuulla, mitä ehdokkaat oikeasti osaavat ja mihin he ovat tätä kirkkoa viemässä - selvällä suomella, ei kirkkosuomella!


Olen kasannut pienen vaalipähkinän!

Tässä olisi pieni lista lainauksia ehdokkaiden esitteistä ja nettisivuilta. Osaatko yhdistää ehdokkaan ja kommentin? Vastata voi kommenttiosastolle :-)

(Tiedän, että tehtävä on tarkoituksella epäreilu. Ehdokkaissa on toki erojakin.)

Ehdokkaat:

2 Martti Hirvonen
3 Samuel Salmi
4 Seppo Häkkinen
5 Miikka Ruokanen
6 Jouni Lehikoinen
7 Seppo Rissanen
8 Kari Mäkinen

Kommentit:

a) Tahtoisin toimia Pyhän Hengen avulla kristillisten arvojen puolesta heikoimpien hyväksi niin, että mahdollisimman moni kanssakulkija löytäisi elämässään armollisen Jumalan ja uskon Kristuksen pelastustyöhön.

b) Kirkossa pitää olla kärsivällisyyttä ja tahtoa toinen toisensa ymmärtämiseen ja hyväksymiseen. Minusta tämä hyväksymisen periaate on raamatullisuutensa lisäksi tärkeä missionaarinen periaate.

c) Kirkossamme on nähtävissä huolestuttavia hajaannuksen merkkejä. Kirkkoa ei saa hajottaa tämän maailman arvoihin mukautumalla. Kirkon ratkaisujen tulee perustua Jumalan sanaan ja kirkon uskoon.

d) Erilaisia ajatuskantoja ja näkemyksiä tulee kuunnella ja kunnioittaa. Tietenkin täytyy muistaa, että on olemassa kirkon tunnustus ja järjestys, jotka määrittelevät kirkon linjan. Meidän pitää pyrkiä löytämään yhteinen sävel, joka on kaikille yksi ja sama.

e) Kirkon tulee elää tässä ajassa ja muuttua, mutta samalla pitää kiinni siitä, että Jeesuksen opettama ja apostolien välittämä kristinuskon ydinsanoma ja tehtävä ei muutu. Siten kirkko elää koko ajan muuttumattoman sanoman ja muuttuvan toimintaympäristön jännitteessä.

f) Pidän tärkeänä, että arkkipiispa puolustaa moni-ilmeistä kansankirkkoa, jossa on tilaa erilaisille uskon ja elämän tulkinnoille.

g) Kaikilla on koti kansankirkossa, ketään ei saa käännyttää pois.

Kommentit

Signe sanoi…
Vaalipähkinään on tullut yksi oikea rivi, hienoa!

En julkaise sitä kuitenkaan täällä vielä, etten pilaa löytämisen iloa muilta.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kirkon jäsenenä

Viime päivinä media on taas jaksanut uutisoida kirkosta eroamisesta. En oikeastaan tiedä, mitä uutisarvoa noilla jokavuotisilla luvuilla enää on. Minua surettaa ja suututtaa tämä kehitys, joten täytyy nyt pari sanaa tännekin kirjoittaa. Kirkosta erosi viime vuonna taas ennätysmäärä porukkaa. Meillä Jyväskylässäkin eroluvut ovat aikamoiset. Kaikkien tutkimusten mukaan suomalaisten uskonnollisuus ei ole vähentynyt, joten osa eroaa varmaan hiukan liian kevyin perustein. Kuopion hiippakunnan lehdessä (Capitol 3/2008) luettelin viisi hyvää syytä kuulua kirkkoon : - Seurakunnan tarjoamat palvelut elämän eri vaiheissa - Jos et itse tarvitse näitä palveluita, joku muu tarvitsee – tue sitä! - Et voi vaikuttaa, jos et ole jäsen. - Kirkossa saatat löytää ehkä jotakin, jota elämääsi etsit. - Pääset kummiksi! Olen edelleen samaa mieltä. Jos nyt kuitenkin tuntuu siltä, ettei tätä menoa kestä, niin mieti vielä : oletko valmis tukemaan kirkon tarjoamia palveluita? Joku muu saattaa niitä tarvita. Ja jo...

12 tunnin työpäivä

Päättyihän se viikon ensimmäinen päivä viimein - täysistunto loppui eilen illalla klo 21.07. Aloitimme päivän aamulla klo 9, joten kellon ympärys hurahti nopsaan. Täysistunnon jälkeen suuntasimme vielä iltahartauteen ja lyhyelle kävelylenkille. Tämä aamu on alkanut mukavissa merkeissä. Aamumessuja vietämme tällä viikolla vain maanantaina ja perjantaina, joten nämä arkiaamut ovat yllättävän leppoisia. Ei ole kiire kirkkoon eikä huono omatuntoa, koska lintsaa kirkosta. Klo 9 kokoonnumme aamuhartauteen istuntosaliin. Tämän viikon asialistalla ei ole mitään kuohuttavia kysymyksiä. Toimittajat eivät päivystä täällä ja tunnelma on hieman vapautuneempi kuin syysistuntokaudella viime marraskuussa. Asialistalla on toki tärkeitä asioita kuten tilinpäätös. Lähetekeskustelua käymme kirkkoherranvaalitavan muuttamisesta, diakonaatista ja parokiaaliperiaatteen kehittämisestä (tai siis siitä että ei kehitetä). Listalla on myös kaksi edustaja-aloitetta: mediastrategia ja moniäänisyystyöryhmä. Kommentti...

tunnelma tiivistyi kyselytunnilla

Eilen työskentelimme valiokunnassa melkein koko päivän ja saimme mietinnöt valmiiksi. Olinkin eilen sitä mieltä, että tänäänhän on torstai, kun valiokunnan hommat ovat jo tässä vaiheessa. Iltapäivällä aivotoiminta tosin hyytyi, koska söin liian suuren kasan lettuja jälkruuaksi. Tänään pitäisi vielä saada aikaan lausunto tulevaisuusselonteosta ja aloitella eläkemaksuasiaa. Eilen iltapäivällä oli kirkkohallituksen kyselytunti. Yllättävimmän vedon teki (jälleen kerran) edustaja Kujala, joka kysyi: Millä perusteella arkkipiispa antoi televisiolähetyksessä vastoin Raamatun ilmoitusta lausunnon, ettei homoseksuaalisuus ole synti? Aikooko arkkipiispa pyytää anteeksi kuuden kristillisen järjestön jäseniä loukannutta lausuntoa aamutelevision ohjelmassa, jonka teemana oli Älä alistu -kampanjan saama huomio? Kyllä siinä minunkin leukani loksahti auki, kun kuulin nämä kysymykset. Arkkipiispa vastasi kuitenkin hyvin rauhallisesti ja selkeästi. Hän kertoi, että Raamattua voidaan tulkita eri tavoin. ...