Täällä on joka kerta ollut tosi kiire mutta tällä kertaa ehkä vielä kauheampi kiire. Voi tosin olla, että itse olen lähtökohtaisesti väsyneempi uuden työn takia enkä ole päässyt riittävän maaniseen tunnelmaan.
Eilen illalla täysistunto kesti yli yhdeksään. Parisuhdelain seurauksista riitti asiaa. Sen jälkeen alkoi näytelmäharjoitukset. Työpäivä päättyi noin klo 22.30. Siinä kohtaa väänsin jo itkua, kun olin niin rättiväsynyt. En edes jaksanut lähteä kaupungille vaan menin nukkumaan.
Tällä viikolla en ole ehtinyt ollenkaan ulkoilla, saunoa, lukea, soittaa kotiin enkä oikein mitään muutakaan. Välillä on pitänyt valita, käykö vessassa vai juoko kupin teetä - molempia ei ehdi. Kun asialistalla on vielä ollut tämä parisuhdekeskustelu, jonkinlainen vastapaino vaikka iltalenkin tai pankkivaliokunnan merkeissä olisi ollut tärkeää. Ehkäpä täällä kirkolliskokouksessakin pitäisi oppia sanomaan ei kaikenlaisille ylimääräisille hommille.
No joo, tänä aamuna olo oli onneksi jo hieman parempi.
Aamupäivän täysistunnossa valitsimme kaksi kirkkoneuvosta. Kansliapäälliköksi valittiin meidän kirkkoherra Jukka Keskitalo ja ulkoasiainosaston johtajaksi Kimmo Kääriäinen. Hyviä miehiä molemmat!
Valiokunnassa meillä on vielä kaksi mietintöä tekeillä. Tilintarkastuspykälien muuttamisesta olemme keskustelleen useampaan otteeseen. Päätin äsken lounaspöydässä, etten jaksa enää jankuttaa asiasta. Kysyn kuitenkin vielä kerran: Kuka arvioi asetettujen tavoitteiden toteutumista seurakunnassa?
1 kommentti:
Ei kukaan. Tai neuvostot ja valtuustot ehkä lausuvat oman mielipiteensä, mutta nekin on aika subjektiivisia. Kuten joskus päätöksetkin. Minä mulla kaikki heti ja nyt. Kun me ollaan aina kokoonnuttu tässä, niin tästä tilasta ei saa lupua jne.
Lähetä kommentti