Siirry pääsisältöön

tulevaisuusselonteko

Onpa täällä outo meno! Illan täysistunto loppui jo klo 20, joten olen ehtinyt sen jälkeen lenkille ja iltahartauteen. Mahtavaa!

Iltapäivällä oli perinteisesti ministerin päiväkahvit. Ministeri Wallin puhui seurakuntavaaleista ja siitä, kuinka hän ja arkkipiispa ovat aktiivisesti kampanjoineet äänestämisen puolesta. Kahveilta olisi pitänyt ehtiä ensin kansliavaliokuntaan ja sitten talousvaliokuntaan mutta myöhästyin molemmista. Oli nimittäin niin kiinnostava keskustelu seurakuntavaaleista ja seurakuntalaisten osallistumismahdollisuuksista meneillään kahvipöydässä.

Illan täysistunnon tärkein asia oli tulevaisuuselonteko Kirkko 2020, joka on varsin mielenkiintoinen ja perusteellinen teos. Olisin tosin toivonut, että selonteossa olisi katsottu kauemmas tulevaisuuteen. Nyt siinä lähinnä esiteltiin ne samat kehitystrendit, jotka luetellaan kaikissa vastaavissa papereissa.

Mielenkiintoisin osa selontekoa on loppupuolella hahmotellut mallit seurakunnasta ja seurakuntaan kuulumisesta. Vaihtoehtoisia skenaarioita on kolme: olemiseen perustuva seurakunta, jäsenlähtöinen seurakunta ja vahvan profiilin kirkko. Olemiseen perustuvassa seurakunnassa olennaisinta on jäsenyys ja kristityn identiteetti, ei niinkään osallistuminen. Jäsenlähtöisessä seurakunnassa toimintaa ajatellaan jäsenten toiveiden näkökulmasta. Vahvan profiilin kirkossa väki erotellaan sisäpiiriin ja muihin jäseniin. Itse koen läheisimmäksi jäsenlähtöisen ajattelutavan. Seurakuntalaiset eivät ole asiakkaita mutta useissa seurakunnan toiminnoissa olisi aivan välttämätöntä ajatella hiukan asiakaslähtöisemmin. Esimerkiksi useiden seurakuntien verkkosivuilla navigointi vaatii kirkkosuomen opintoja ja seurakunnan hallinnon tuntemusta.

Tulevaisuusselonteosta käytiin aika hyvä keskustelu. Selonteossa oli kuulemma liian vähän teologiaa. Lisäksi keskustelussa nousivat esille kirkon kielen puuttuminen, mammonan kielen käyttäminen ja liberalismi. Ajattelen kyllä itse hieman toisin. Selonteossa todettiin, että siinä käsitellään kirkkoa julkisena organisaationa, joten se toki johtaa tiettyyn diskurssiin. Teologian ja kirkon kielen vaatiminen erinäisiin strategiapapereihin on ollut joskus ennenkin esillä (mm. Jyväskylän seurakunnan strategian yhteydessä). Omasta näkökulmastani ajattelen, ettei kirkon käsitteleminen organisaationa ja sen myötä "mammonan kielen" käyttäminen ole vaarallista. Noh, ajattelen myös niin, että raha ja talous ovat neutraaleja asioita eivätkä lähtökohtaisesti pahoja.

Juoruosastolta myös jymypaljastus: eräillä takarivin edustajilla on oma espressokeitin lehdistön huoneessa. Nämä nerokkaat edustajat sitten hilpeinä siemailevat kunnon kahvia. Täällä riittää hulinaa!

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Parhaat terveiset paikallisoppaalta! Olen taas reissussa eli jossain toisessa kokouksessa tavataan. Voimia ja viisautta viikon päätöksiin & kaikkeen muuhun!
Saarn. 3:22 sanoi…
Jäsenlähtöisyys on tosiaan tärkeää, mutta mielestäni tulisi kehittää keinoja ja kannustimia aktiiviseen osallistumiseen. Tällöin myöskään kirkon käyttämän kielen ymmärtäminen ei vaatisi teologista ylempää korkeakoulututkintoa, kun toiminta olisi vahvemmin vapaaehtoispohjaista ja seurakunnasta itsestään kumpuavaa.

Toivottavasti viikko menee hyvin ja teette historiallisia päätöksiä - ei mitään väsyneitä kompromisseja.
Anonyymi sanoi…
Kommentti takarivistä "Juoro -osastolle".

Kevään istuntoviikolle on kaavailtu mukaan otettavaksi matkagrilliä, koska lihatuotteitten saatavuus osana ravintoympyrää on ehdottomasti taattava.
Uhkana on, kuten kävi espresson kohdalla, että opisto vähentää, leikkaa tai rajaa tarjontaansa. Kanttiinissa ei toukokuussa ollut enää espressokonetta, vaan Omo -jauheelle näyttävää ja maistuvaa juomakorviketta myytiin kahvijuoman sijaan. Ilman toimenpiteitä ei istuntoviikko olisi ollut mahdollista.
Toivottavasti ruoan taso ei laske...
Ps. Tervetuloa maistiaisille oman kupin kanssa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

12 tunnin työpäivä

Päättyihän se viikon ensimmäinen päivä viimein - täysistunto loppui eilen illalla klo 21.07. Aloitimme päivän aamulla klo 9, joten kellon ympärys hurahti nopsaan. Täysistunnon jälkeen suuntasimme vielä iltahartauteen ja lyhyelle kävelylenkille. Tämä aamu on alkanut mukavissa merkeissä. Aamumessuja vietämme tällä viikolla vain maanantaina ja perjantaina, joten nämä arkiaamut ovat yllättävän leppoisia. Ei ole kiire kirkkoon eikä huono omatuntoa, koska lintsaa kirkosta. Klo 9 kokoonnumme aamuhartauteen istuntosaliin. Tämän viikon asialistalla ei ole mitään kuohuttavia kysymyksiä. Toimittajat eivät päivystä täällä ja tunnelma on hieman vapautuneempi kuin syysistuntokaudella viime marraskuussa. Asialistalla on toki tärkeitä asioita kuten tilinpäätös. Lähetekeskustelua käymme kirkkoherranvaalitavan muuttamisesta, diakonaatista ja parokiaaliperiaatteen kehittämisestä (tai siis siitä että ei kehitetä). Listalla on myös kaksi edustaja-aloitetta: mediastrategia ja moniäänisyystyöryhmä. Kommentti

kirkon jäsenenä

Viime päivinä media on taas jaksanut uutisoida kirkosta eroamisesta. En oikeastaan tiedä, mitä uutisarvoa noilla jokavuotisilla luvuilla enää on. Minua surettaa ja suututtaa tämä kehitys, joten täytyy nyt pari sanaa tännekin kirjoittaa. Kirkosta erosi viime vuonna taas ennätysmäärä porukkaa. Meillä Jyväskylässäkin eroluvut ovat aikamoiset. Kaikkien tutkimusten mukaan suomalaisten uskonnollisuus ei ole vähentynyt, joten osa eroaa varmaan hiukan liian kevyin perustein. Kuopion hiippakunnan lehdessä (Capitol 3/2008) luettelin viisi hyvää syytä kuulua kirkkoon : - Seurakunnan tarjoamat palvelut elämän eri vaiheissa - Jos et itse tarvitse näitä palveluita, joku muu tarvitsee – tue sitä! - Et voi vaikuttaa, jos et ole jäsen. - Kirkossa saatat löytää ehkä jotakin, jota elämääsi etsit. - Pääset kummiksi! Olen edelleen samaa mieltä. Jos nyt kuitenkin tuntuu siltä, ettei tätä menoa kestä, niin mieti vielä : oletko valmis tukemaan kirkon tarjoamia palveluita? Joku muu saattaa niitä tarvita. Ja jo

näkymättömyyden aika kirkossa päättyi

Hyväksyimme juuri vapaamuotoisen rukouksen parisuhteensa rekisteröineen parin kanssa ja heidän puolestaan äänin 78-30. Nyt siis piispat laativat ohjeen, miten tuo rukous toteutetaan. Tiedän, että monien mielestä tämä on ihan yhtä tyhjän kanssa. Kuten olen usein todennut, niin minäkin toivoisin, että kirkko siunaisi samaa sukupuolta olevat parit. Uskon kuitenkin, että tämä päätös tuo homoseksuaalit kirkon jäsenet näkyviksi kirkossa. Nyt papeilla on mahdollisuus kohdata pariskuntia tällaisen vapaamuotoisen rukouksen yhteydessä. Kirkolla on aivan uusi mahdollisuus näkyvästi tukea samaa sukupuolta olevia pareja. Äänestyksen tulos on yllätävän selvä. Rukouksen vastustajat pitivät runsaasti pitkiä puheenvuoroja. Äänekäs porukka olikin sitten yllättävän pieni. Konservatiivien pääargumentti oli, että Raamatussa lukee, että homoseksuaalinen käyttäyminen on synti ja homoseksuaalisessa parisuhteessa elämistä ei pidä tukea. Elinen päivä ei ollut kovin helppo. Keskustelu alkoi aamulla klo 9. Välill