Siirry pääsisältöön

tulevaisuusselonteko

Onpa täällä outo meno! Illan täysistunto loppui jo klo 20, joten olen ehtinyt sen jälkeen lenkille ja iltahartauteen. Mahtavaa!

Iltapäivällä oli perinteisesti ministerin päiväkahvit. Ministeri Wallin puhui seurakuntavaaleista ja siitä, kuinka hän ja arkkipiispa ovat aktiivisesti kampanjoineet äänestämisen puolesta. Kahveilta olisi pitänyt ehtiä ensin kansliavaliokuntaan ja sitten talousvaliokuntaan mutta myöhästyin molemmista. Oli nimittäin niin kiinnostava keskustelu seurakuntavaaleista ja seurakuntalaisten osallistumismahdollisuuksista meneillään kahvipöydässä.

Illan täysistunnon tärkein asia oli tulevaisuuselonteko Kirkko 2020, joka on varsin mielenkiintoinen ja perusteellinen teos. Olisin tosin toivonut, että selonteossa olisi katsottu kauemmas tulevaisuuteen. Nyt siinä lähinnä esiteltiin ne samat kehitystrendit, jotka luetellaan kaikissa vastaavissa papereissa.

Mielenkiintoisin osa selontekoa on loppupuolella hahmotellut mallit seurakunnasta ja seurakuntaan kuulumisesta. Vaihtoehtoisia skenaarioita on kolme: olemiseen perustuva seurakunta, jäsenlähtöinen seurakunta ja vahvan profiilin kirkko. Olemiseen perustuvassa seurakunnassa olennaisinta on jäsenyys ja kristityn identiteetti, ei niinkään osallistuminen. Jäsenlähtöisessä seurakunnassa toimintaa ajatellaan jäsenten toiveiden näkökulmasta. Vahvan profiilin kirkossa väki erotellaan sisäpiiriin ja muihin jäseniin. Itse koen läheisimmäksi jäsenlähtöisen ajattelutavan. Seurakuntalaiset eivät ole asiakkaita mutta useissa seurakunnan toiminnoissa olisi aivan välttämätöntä ajatella hiukan asiakaslähtöisemmin. Esimerkiksi useiden seurakuntien verkkosivuilla navigointi vaatii kirkkosuomen opintoja ja seurakunnan hallinnon tuntemusta.

Tulevaisuusselonteosta käytiin aika hyvä keskustelu. Selonteossa oli kuulemma liian vähän teologiaa. Lisäksi keskustelussa nousivat esille kirkon kielen puuttuminen, mammonan kielen käyttäminen ja liberalismi. Ajattelen kyllä itse hieman toisin. Selonteossa todettiin, että siinä käsitellään kirkkoa julkisena organisaationa, joten se toki johtaa tiettyyn diskurssiin. Teologian ja kirkon kielen vaatiminen erinäisiin strategiapapereihin on ollut joskus ennenkin esillä (mm. Jyväskylän seurakunnan strategian yhteydessä). Omasta näkökulmastani ajattelen, ettei kirkon käsitteleminen organisaationa ja sen myötä "mammonan kielen" käyttäminen ole vaarallista. Noh, ajattelen myös niin, että raha ja talous ovat neutraaleja asioita eivätkä lähtökohtaisesti pahoja.

Juoruosastolta myös jymypaljastus: eräillä takarivin edustajilla on oma espressokeitin lehdistön huoneessa. Nämä nerokkaat edustajat sitten hilpeinä siemailevat kunnon kahvia. Täällä riittää hulinaa!

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Parhaat terveiset paikallisoppaalta! Olen taas reissussa eli jossain toisessa kokouksessa tavataan. Voimia ja viisautta viikon päätöksiin & kaikkeen muuhun!
Saarn. 3:22 sanoi…
Jäsenlähtöisyys on tosiaan tärkeää, mutta mielestäni tulisi kehittää keinoja ja kannustimia aktiiviseen osallistumiseen. Tällöin myöskään kirkon käyttämän kielen ymmärtäminen ei vaatisi teologista ylempää korkeakoulututkintoa, kun toiminta olisi vahvemmin vapaaehtoispohjaista ja seurakunnasta itsestään kumpuavaa.

Toivottavasti viikko menee hyvin ja teette historiallisia päätöksiä - ei mitään väsyneitä kompromisseja.
Anonyymi sanoi…
Kommentti takarivistä "Juoro -osastolle".

Kevään istuntoviikolle on kaavailtu mukaan otettavaksi matkagrilliä, koska lihatuotteitten saatavuus osana ravintoympyrää on ehdottomasti taattava.
Uhkana on, kuten kävi espresson kohdalla, että opisto vähentää, leikkaa tai rajaa tarjontaansa. Kanttiinissa ei toukokuussa ollut enää espressokonetta, vaan Omo -jauheelle näyttävää ja maistuvaa juomakorviketta myytiin kahvijuoman sijaan. Ilman toimenpiteitä ei istuntoviikko olisi ollut mahdollista.
Toivottavasti ruoan taso ei laske...
Ps. Tervetuloa maistiaisille oman kupin kanssa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

muutama kuva

Sain viimein kaivettua kevätistuntokauden kuvat kamerasta. Tässäpä ois muutama. Lapuan hiippakunnan delegaation sakastissa ennen avajaismessua. Arkkipiispan lähtöjuhlaa vietettiin Turun linnan kuninkaansalissa, vieraita vielä odotellaan. Alkuruoka Edustaja Ojala ilman eläinrekvisiittaa Edustajat Simojoki ja Tuominen uurastivat Arkkikuvaelman tähtinä, kuvassa jo vähän rennompi mieli

Nuorten osallisuuden vahvistaminen tyssäsi kirkkohallitukseen

Vanha kirkolliskokousblogini on herännyt yllättäen henkiin mutta painavasta syystä!   Vuonna 2009 teimme kirkolliskokousaloitteen nuorten osallisuuden vahvistamisesta kirkossa. Aloite lähetettiin yleisvaliokunnan hienon mietinnön saattelemana kirkkohallitukseen toimenpiteitä varten. Se on jumittanut siellä vuosikaudet ja olen miettinyt, voiko aloite vain kadota. Ilmeisesti ei voi - se on ilmestynyt nyt kirkolliskokousviikon esityslistalle.   Kirkolliskokoukselle on annettu asiasta ilmoitus, joka on karua luettavaa. Sen mukaan kirkkohallituksen taholta ei tulla valmistelemaan nuorten kuulemisjärjestelmää seurakuntiin . Ilmoituksessa perustellaan kuulemisjärjestelmän valmistelematta jättämistä seuraavasti:  Edustuksellinen demokratia ei ole enää nuorille tyypillinen tai suosittu vaikuttamisen muoto. Joissain kunnissa nuorivaltuusto toimii, joissakin ei juuri ollenkaan.   Malli, joka edellyttäisi erillisen kuulemisjärjestelmän luomista jokaiseen seurakuntaan, tulisi seurak

viimeisen istuntoviikon etäkommentit

En osallistunut viime viikolla kauden viimeiselle istuntoviikolle, koska muutin kotikuntani kesällä Jyväskylästä Hyvinkäälle. Muuton myötä menetin paikkani Lapuan hiippakunnan kirkolliskokousedustajana. Harmillinen tilanne mutta eipä sille mitään voi. Viimeiseltä istuntoviikolta ei siis juuri oli juoruja ja hauskoja sattumuksia kerrottavana :-( Onneksi muut edustajat ovat ansiokkaasti bloganneet, joten viikon vaiheista on pysynyt vähän kärryillä. Sain myös kivan tekstarin talousvaliokunnasta, joka työskenteli iltamyöhään, vaikka muut jo humputtelivat kaupungilla. Viime viikon asialistaa voin kommentoida vain nettimateriaalin perusteella. Yksi asia minulla oli erityisesti mielessä, nimittäin eläkerahastomaksu, joka onneksi hyväksyttiin viime viikolla. Kyseisellä maksulla eläkerahastoa voidaan kartuttaa aiempia suunnitelmia nopeammin. Kirkon eläkeasiat ovat hankalia ja niitä tehdään hyvin pitkälle aikavälille. Talousvaliokunnan puheenjohtaja Simola kuvasi puheenvuorossaan päätösten vaike