Siirry pääsisältöön

vauhdikas keskiviikko

Pahoittelen, etten eilen ehtinyt kirjottaa kunnolla. Päivä oli todella pitkä. En ehtinyt syödä edes jälkiruokaa, kun lounastaukokin oli täynnä kokouksia. Eilinen oli kuitenkin erittäin mielenkiintoinen ja vaiherikas päivä, joten yritän nyt saada tänne jotain asiaa ja asian vierestä.

Aamupäivällä täysistunnossa oli muutamia aloitteita ja virkapaketin lähetekeskustelua. Virkapaketista tulee varmasti taas tosi vaikea prosessi. Tietty porukka kävi pöntössä vuorotellen selittämässä jotain aivan käsittämätöntä. Onneksi keskustelun jälkeen sain hieman selvennystä uskomattomaan retoriikkaan.

Tilanne on siis se, että tietyn linjan (siis eri linjan kuin mitä itse edustan) ihmiset haluaisivat virkapakettiin:
1) syrjintäpykälän, jonka perusteella voisi syrjiä esimerkiksi homoja
2) papit normaalin virkamieslain ulkopuolelle, ettei virkatehtävien laiminlyönneistä voisi irtisanoa normaalilla menettelyllä.

Näitä ei siis sanottu suoraan vaan puhuttiin kirkon opista, tunnustuksessa pysymisestä, uskonnonharjoittamisesta ja kaikesta muusta käsittämättömästä. Olen itse vahvasti sitä mieltä, että nyt on kyse työlainsäädännöstä ja tämä pitäisi nyt saada päätettyä.

Iltaohjelmassa oli retki Kakolaan ja Akatemiatalolle. Molemmat olivat varsin vaikuttavia paikkoja. Retken jälkeen jatkoimme Pankkiin ja eteenpäin. Reissussa selvisi eräiden edustajien tanssi- ja laulutaito.

Olin juuri aamupalalla, jossa sosiaalinen koostumus oli varsin mielenkiintoinen. Aamumessun piti naispappi, joten messua välttelivät tänä aamuna ne, jotka eivät jaksaneet herätä sekä ne, joilla on jotain virkakäsitysongelmia.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Virkajuttu on paha rasti: osa uskoo toimivansa Raamatun vastaisesti toimiessaan tiettyjen ihmisryhmien kanssa yhteistyössä - esimerkiksi naispappien. On ikävä pakottaa heitä siihen (ja näin jopa ajaa kirkosta ulos?), jos vaihtoehto olisi mahdollistaa erinäisin työjärjestelyin se, että kukin voisi toimia sitoumuksensa mukaisesti.

Suvaitsevaisuutta tarvitaan kirkossa joka suuntaan, myös tiukasti Raamattuun sitoutuvia kohtaan.

ps. mielestäni kirkon ei tule kuunnella sitä, mitä yhteiskunta ja valtio on mieltä vaan Raamatun tulisi olla korkein auktoriteetti. Nyt homma menee toisin päin: yhteiskunta ja lainsäädäntön muuttuu; kirkko mukautuu tähän ja luopuu Raamatusta. Surullista.
Unknown sanoi…
Niinpä niin. Niin ikävää kuin se virkakäsitysongelmaisten kannalta onkin, kirkkokin on työpaikka. Joten pysy lujana, sisar.

Syrjintäpykälä?! Eikö siitä joukosta kukaan ole lukenut perustajajäsenen linjausta: on vain ihmisiä, joita ei tule millään perusteella lajitella.

Kyllä on syntisten ystävä ihmeissään seuraajiensa kanssa, pahoin pelkään.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

12 tunnin työpäivä

Päättyihän se viikon ensimmäinen päivä viimein - täysistunto loppui eilen illalla klo 21.07. Aloitimme päivän aamulla klo 9, joten kellon ympärys hurahti nopsaan. Täysistunnon jälkeen suuntasimme vielä iltahartauteen ja lyhyelle kävelylenkille. Tämä aamu on alkanut mukavissa merkeissä. Aamumessuja vietämme tällä viikolla vain maanantaina ja perjantaina, joten nämä arkiaamut ovat yllättävän leppoisia. Ei ole kiire kirkkoon eikä huono omatuntoa, koska lintsaa kirkosta. Klo 9 kokoonnumme aamuhartauteen istuntosaliin. Tämän viikon asialistalla ei ole mitään kuohuttavia kysymyksiä. Toimittajat eivät päivystä täällä ja tunnelma on hieman vapautuneempi kuin syysistuntokaudella viime marraskuussa. Asialistalla on toki tärkeitä asioita kuten tilinpäätös. Lähetekeskustelua käymme kirkkoherranvaalitavan muuttamisesta, diakonaatista ja parokiaaliperiaatteen kehittämisestä (tai siis siitä että ei kehitetä). Listalla on myös kaksi edustaja-aloitetta: mediastrategia ja moniäänisyystyöryhmä. Kommentti

kirkon jäsenenä

Viime päivinä media on taas jaksanut uutisoida kirkosta eroamisesta. En oikeastaan tiedä, mitä uutisarvoa noilla jokavuotisilla luvuilla enää on. Minua surettaa ja suututtaa tämä kehitys, joten täytyy nyt pari sanaa tännekin kirjoittaa. Kirkosta erosi viime vuonna taas ennätysmäärä porukkaa. Meillä Jyväskylässäkin eroluvut ovat aikamoiset. Kaikkien tutkimusten mukaan suomalaisten uskonnollisuus ei ole vähentynyt, joten osa eroaa varmaan hiukan liian kevyin perustein. Kuopion hiippakunnan lehdessä (Capitol 3/2008) luettelin viisi hyvää syytä kuulua kirkkoon : - Seurakunnan tarjoamat palvelut elämän eri vaiheissa - Jos et itse tarvitse näitä palveluita, joku muu tarvitsee – tue sitä! - Et voi vaikuttaa, jos et ole jäsen. - Kirkossa saatat löytää ehkä jotakin, jota elämääsi etsit. - Pääset kummiksi! Olen edelleen samaa mieltä. Jos nyt kuitenkin tuntuu siltä, ettei tätä menoa kestä, niin mieti vielä : oletko valmis tukemaan kirkon tarjoamia palveluita? Joku muu saattaa niitä tarvita. Ja jo

näkymättömyyden aika kirkossa päättyi

Hyväksyimme juuri vapaamuotoisen rukouksen parisuhteensa rekisteröineen parin kanssa ja heidän puolestaan äänin 78-30. Nyt siis piispat laativat ohjeen, miten tuo rukous toteutetaan. Tiedän, että monien mielestä tämä on ihan yhtä tyhjän kanssa. Kuten olen usein todennut, niin minäkin toivoisin, että kirkko siunaisi samaa sukupuolta olevat parit. Uskon kuitenkin, että tämä päätös tuo homoseksuaalit kirkon jäsenet näkyviksi kirkossa. Nyt papeilla on mahdollisuus kohdata pariskuntia tällaisen vapaamuotoisen rukouksen yhteydessä. Kirkolla on aivan uusi mahdollisuus näkyvästi tukea samaa sukupuolta olevia pareja. Äänestyksen tulos on yllätävän selvä. Rukouksen vastustajat pitivät runsaasti pitkiä puheenvuoroja. Äänekäs porukka olikin sitten yllättävän pieni. Konservatiivien pääargumentti oli, että Raamatussa lukee, että homoseksuaalinen käyttäyminen on synti ja homoseksuaalisessa parisuhteessa elämistä ei pidä tukea. Elinen päivä ei ollut kovin helppo. Keskustelu alkoi aamulla klo 9. Välill