Siirry pääsisältöön

mediatiistai

Uhoamisesta huolimatta menin tänään aamulla kiltisti kirkkoon klo 8.15. Se oli kyllä hieman uhkarohkea veto, koska meinasin nukahtaa sinne kirkonpenkkiin.

Täysistunnossa olemme tänään keskustelleet kirkon nelivuotiskertomuksesta - tai ainakin oli tarkoitus. Puheenvuorot ovat olleet asiasta ja asian vierestä, teemoina mm. virret, kirkon viestintä, kirkosta eroaminen, miesten asema, päihteiden käyttö, kaikkien mielistely ja Raamatun unohtaminen.

Edustaja Riikonen piti jännittävän puheenvuoron miesten asemasta kirkossa ja kirkon nelivuotiskertomuksessa. Miehiä on vähempi kirkossa ja enempi vankilassa. Lopulta pitää museoida se viimeinen seurakuntamies. Vaikka puheenvuoro osin olikin aika tiukkaa tekstiä, siinä oli kyllä ihan asiaakin - miehiä ei juuri näy seurakunnassa (mutta kirkon hallinnossa kyllä...).

Käsittelimme myös hiippakuntavaltuuston esitystä seurakunta-sanan käytöstä. Meillä Jyväskylässä seurakunta jakaantuu 9 alueseurakuntaan ja toivoisimme, että tuo sana saataisiin jo vähitellen kirkkolakiin. Edustaja Kotila piti aiheesta erittäin hyvän puheenvuoron. Kotilan mukaan keskustelussa pitäisi painottaa enempi teologiaa ja vähempi hallintoa. Muissakin puheenvuoroissa tuotiin esille, että pientä yksikköä voisi sanoa seurakunnaksi ja isommalle (hallinnolliselle) yksikölle voisi keksiä jonkun uuden nimen.

Täysistunnoista huolimatta olen ehtinyt antaa tänään haastattelun kirkon verkkosivuille, Kotimaan joulukalenteriin ja Turun radioon. Verkkoon ja radioon pääsin puhumaan lempiaiheestani eli nuorten osallisuudesta seurakunnissa. Joulukalenterin jätän vielä arvoitukseksi - sen voi aikanaan käydä kurkistamassa.

Ruoka on edelleen hyvää mutta olen jotenkin onnistunut pysymään kohtuudessa - olen itsekin siitä aika yllättänyt. Jälkiruoat eivät harmillisesti ole olleet ihan suosikkejani. Eilen oli kohtalaisen tönkköä piparkakkupannacottaa ja tänään imelää minttusuklaamoussea.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nuorten osallisuuden vahvistaminen tyssäsi kirkkohallitukseen

Vanha kirkolliskokousblogini on herännyt yllättäen henkiin mutta painavasta syystä!   Vuonna 2009 teimme kirkolliskokousaloitteen nuorten osallisuuden vahvistamisesta kirkossa. Aloite lähetettiin yleisvaliokunnan hienon mietinnön saattelemana kirkkohallitukseen toimenpiteitä varten. Se on jumittanut siellä vuosikaudet ja olen miettinyt, voiko aloite vain kadota. Ilmeisesti ei voi - se on ilmestynyt nyt kirkolliskokousviikon esityslistalle.   Kirkolliskokoukselle on annettu asiasta ilmoitus, joka on karua luettavaa. Sen mukaan kirkkohallituksen taholta ei tulla valmistelemaan nuorten kuulemisjärjestelmää seurakuntiin . Ilmoituksessa perustellaan kuulemisjärjestelmän valmistelematta jättämistä seuraavasti:  Edustuksellinen demokratia ei ole enää nuorille tyypillinen tai suosittu vaikuttamisen muoto. Joissain kunnissa nuorivaltuusto toimii, joissakin ei juuri ollenkaan.   Malli, joka edellyttäisi erillisen kuulemisjärjestelmän luomista jokaiseen seurakun...

tunnelma tiivistyi kyselytunnilla

Eilen työskentelimme valiokunnassa melkein koko päivän ja saimme mietinnöt valmiiksi. Olinkin eilen sitä mieltä, että tänäänhän on torstai, kun valiokunnan hommat ovat jo tässä vaiheessa. Iltapäivällä aivotoiminta tosin hyytyi, koska söin liian suuren kasan lettuja jälkruuaksi. Tänään pitäisi vielä saada aikaan lausunto tulevaisuusselonteosta ja aloitella eläkemaksuasiaa. Eilen iltapäivällä oli kirkkohallituksen kyselytunti. Yllättävimmän vedon teki (jälleen kerran) edustaja Kujala, joka kysyi: Millä perusteella arkkipiispa antoi televisiolähetyksessä vastoin Raamatun ilmoitusta lausunnon, ettei homoseksuaalisuus ole synti? Aikooko arkkipiispa pyytää anteeksi kuuden kristillisen järjestön jäseniä loukannutta lausuntoa aamutelevision ohjelmassa, jonka teemana oli Älä alistu -kampanjan saama huomio? Kyllä siinä minunkin leukani loksahti auki, kun kuulin nämä kysymykset. Arkkipiispa vastasi kuitenkin hyvin rauhallisesti ja selkeästi. Hän kertoi, että Raamattua voidaan tulkita eri tavoin. ...

Minulle tärkeitä asioita ovat:

Kirkon talouden kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata tulevien sukupolvien toimintamahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaate sopii erinomaisesti myös kirkon ja seurakuntien talouden hoitoon. Millaisessa kunnossa jätämme kirkon tuleville sukupolville? Tämän päivän päättäjien on otettava huomioon päätöstensä vaikutukset pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa, että emme tuhlaa enempää kuin tienaamme, pidämme kiinteistöistä huolta ja kartutamme eläkerahastoa. Olisi kohtuutonta, jos tulevat päättäjät saisivat hoidettavakseen kirkon, jolla on tyhjä tili, suuri lainataakka ja kiinteistöt rempallaan. Päättäjien on oltava rohkeita uudistamaan nykyisiä rakenteita. Mitä asioita on ehdottomasti tehtävä ja mitkä tehtävät ovat vähemmän tärkeitä? Jos haluamme tarttua uusiin ideoihin, jostain on myös luovuttava. Helsingin seurakunnissa on tehty hyvää työtä talouden tasapainottamiseksi, mutta vaikeita päätöksiä on edelleen edessä.  Vapaaehtoisuus ja osallisuu...