Siirry pääsisältöön

istuntoviikon arviointia

Nukuin viikonloppuna pari kertaa kellon ympäri ja vielä useammat päiväunet päälle. Lisäksi ohjelmassa oli imurointia, ruokaostoksia ja kasa kasvatussosiologian kirjoja. Pahimpiin vierotusoireisiin lueskelin viime kevään istunnon keskustelupöytäkirjaa. Isänpäivän kunniaksi kelailin päässäni myös viikon aikana käytyjä keskusteluja ydinperheestä.

viikon arvosana 9

Istuntoviikko oli oikein mielenkiintoinen, hommat etenivät ja palvelu pelasi. Jäsenrekisterin, Hetan ja Hengellinen elämä verkossa -hankkeen eteneminen loi uskoa tulevaan. Kirkko oikeasti valmistautuu tuleviin haasteisiin. Edustajajoukkoa kuunnellessa ajoittain iski kuitenkin epätoivo - aika konservatiivista porukkaa siellä näyttää olevan.

oma panos 6 ½

Olen aikoinaan riparilla isosena ollessani arvioinut, että oma panos on -15, joten antamani arvosanahan on ihan okei.

Olen nyt siellä kaksi viikkoa istunut enkä ole käyttänyt isossa salissa yhtään puheenvuoroa. Se harmittaa mutta en voi sille oikein mitään. Tuntuu, että asioita on kolmea sorttia:
1) asioita, joihin minulla ei ole yhtään mitään sanottavaa
2) asioita, joihin minulla ei ole mitään painokelpoista sanottavaa
3) asioita, joista minulla olisi sanottavaa mutta muut ovat ehtineet sanoa saman ensin.

Olen yleensäkin aika säästeliäs sanoissani (ja ajoittain toivoisin, että muutkin olisivat). Hyvin harvoin koen, että minulla olisi niin painavaa tai asiaa eteenpäin vievää sanottavaa, että voisin vaivata koko salia mielipiteelläni. Olen myös funtsinut, että ilmeisesti teologikoulutuksessa saa eväitä pitää puheita, vaikka ei olisikaan mitään sanottavaa. Valiokunnassa olen kuitenkin puhellut ja nyökytellyt tarmokkaasti.

Olen oppinut kevät- ja syysistuntokauden tosi paljon. Nyt olen jopa nähnyt joidenkin asioiden (lähinnä aloitteiden) koko kiertokulun ja jopa 2. käsittelynkin lakiasiassa. Nyt pitäisi olla eväät ymmärtää kirkolliskokouksen hallinnolliset kiemurat. Toivottavasti alkaa vähitellen ilmaantua myös sanottavaa.


Kiitokset kaikille viesteistä ja kommenteista! Niitä saa lähettää edelleen :-) Yhden (aika hilpeän) sain sähköpostiini. Siinä kyseltiin lempiaiheestani (?) hevimusiikista.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ehdokkaana seurakuntavaaleissa

Olen 41-vuotias haagalainen ja olen ehdolla seurakuntavaaleissa seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon. Lähdin ehdokkaaksi samasta syystä kuin aikoinaan ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleissa. Asetun ehdokkaaksi, koska kirkko on minulle tärkeä mutta siinä on vielä aika paljon korjattavaa. Äänestäjät päättävät, kuka tällä kertaa pääsee kirkkoa korjaamaan. Uskon valoisampaan tulevaisuuteen. Uskon, että näissäkin seurakuntavaaleissa päättäjiksi valitaan enemmän nuoria ja enemmän uudistusmielisiä. Minulla on laaja kokemus seurakunnan ja kirkon päätöksenteosta. Haagan seurakuntaneuvostossa olen ollut nyt neljän vuotta. Vuosina 2008-2011 olin kirkolliskokousedustaja. Haluan tuoda aiemman kokemukseni ja ammatillisen osaamiseni jatkossakin kirkon käyttöön. Koulutukseltani olen kauppatieteiden tohtori ja työskentelen tutkimuspäällikkönä Kelan tutkimusyksikössä. Harrastan vapaaehtoistoimintaa Naisten Pankissa ja partiossa, luonnossa liikkumista ja lukemista. Minulle tär...

Minulle tärkeitä asioita ovat:

Kirkon talouden kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata tulevien sukupolvien toimintamahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaate sopii erinomaisesti myös kirkon ja seurakuntien talouden hoitoon. Millaisessa kunnossa jätämme kirkon tuleville sukupolville? Tämän päivän päättäjien on otettava huomioon päätöstensä vaikutukset pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa, että emme tuhlaa enempää kuin tienaamme, pidämme kiinteistöistä huolta ja kartutamme eläkerahastoa. Olisi kohtuutonta, jos tulevat päättäjät saisivat hoidettavakseen kirkon, jolla on tyhjä tili, suuri lainataakka ja kiinteistöt rempallaan. Päättäjien on oltava rohkeita uudistamaan nykyisiä rakenteita. Mitä asioita on ehdottomasti tehtävä ja mitkä tehtävät ovat vähemmän tärkeitä? Jos haluamme tarttua uusiin ideoihin, jostain on myös luovuttava. Helsingin seurakunnissa on tehty hyvää työtä talouden tasapainottamiseksi, mutta vaikeita päätöksiä on edelleen edessä.  Vapaaehtoisuus ja osallisuu...

Nuorten osallisuuden vahvistaminen tyssäsi kirkkohallitukseen

Vanha kirkolliskokousblogini on herännyt yllättäen henkiin mutta painavasta syystä!   Vuonna 2009 teimme kirkolliskokousaloitteen nuorten osallisuuden vahvistamisesta kirkossa. Aloite lähetettiin yleisvaliokunnan hienon mietinnön saattelemana kirkkohallitukseen toimenpiteitä varten. Se on jumittanut siellä vuosikaudet ja olen miettinyt, voiko aloite vain kadota. Ilmeisesti ei voi - se on ilmestynyt nyt kirkolliskokousviikon esityslistalle.   Kirkolliskokoukselle on annettu asiasta ilmoitus, joka on karua luettavaa. Sen mukaan kirkkohallituksen taholta ei tulla valmistelemaan nuorten kuulemisjärjestelmää seurakuntiin . Ilmoituksessa perustellaan kuulemisjärjestelmän valmistelematta jättämistä seuraavasti:  Edustuksellinen demokratia ei ole enää nuorille tyypillinen tai suosittu vaikuttamisen muoto. Joissain kunnissa nuorivaltuusto toimii, joissakin ei juuri ollenkaan.   Malli, joka edellyttäisi erillisen kuulemisjärjestelmän luomista jokaiseen seurakun...