Siirry pääsisältöön

hengähdystauko

Valiokuntamme on ahkeroinut niin reippaasti, että saamme huokaista tänä iltana. Kokoan tässä nyt vähän irtonaisia ja epäolennaisia juttuja viikon varrelta.

Unohdin kameran kotiin, joten en saanut tälläkään reissulla järkeviä valokuvia. Muutama kännykkäkuva mulla on eilisillan retkeltä. Laitan ne tänne, jos niistä vaan saa yhtään selvää.

Päätin eilen Kakolassa, että ryhdyn lainkuuliaiseksi kansalaiseksi - oli sen verran pelottava kokemus. Minua tosin lohdutettiin, että nykyajan vankilat on kyllä mukavampia paikkoja.

En ollut tänään (naisten) lauluharjoituksissa. Epäilivät ruokalassa, etten osaa laulaa. Sekin pitää toki paikkansa mutta se nyt ei varsinaisesti ole se syy.

Nimilappuni on kadonnut. Meillä on istumapaikoilla muovitetut isot paperinimilaput, jotka lähtevät aina lentoon, kun joku kulkee ohi. Nimilappuni on lähtenyt lopullisesti lentoon. Sitä on etsitty koko ilta eikä ole löytynyt.

Vähitellen alkavat myös edustajien persoonat ja taustat hahmottua. Meidän hiippakunnan porukka on yleensä paikalla, kun jotain tapahtuu. Olen siis ihan oikeassa porukassa.


Keskustelunaiheet ovat olleet viikon aikana vaihtelevia mutta tasokkaita. Tässä muutamia:
- Elämästä tulee helpompaa, kun täyttää 40. Elämä ei sinänsä muuta helpommaksi mutta elämänkokemus auttaa selviytymisessä. Sitä odotellessa.
- Maailmantalouden tilanne näyttää huolestuttavalta. Olen ollut sitä mieltä, että pelkästään pörssikursseja ei kannata tuijottaa vaan muut mittarit kertovat taloudesta ja tosielämästä enempi.
- Häviäminen tuntuu pahalta, erityisesti silloin kun sitä on edeltänyt pitkä valintaprosessi.
- Eräässä anonyymissa seurakunnassa (Lapuan hpk:n alueella) ollaan sovussa vaikka välillä metelöidäänkin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kirkon jäsenenä

Viime päivinä media on taas jaksanut uutisoida kirkosta eroamisesta. En oikeastaan tiedä, mitä uutisarvoa noilla jokavuotisilla luvuilla enää on. Minua surettaa ja suututtaa tämä kehitys, joten täytyy nyt pari sanaa tännekin kirjoittaa. Kirkosta erosi viime vuonna taas ennätysmäärä porukkaa. Meillä Jyväskylässäkin eroluvut ovat aikamoiset. Kaikkien tutkimusten mukaan suomalaisten uskonnollisuus ei ole vähentynyt, joten osa eroaa varmaan hiukan liian kevyin perustein. Kuopion hiippakunnan lehdessä (Capitol 3/2008) luettelin viisi hyvää syytä kuulua kirkkoon : - Seurakunnan tarjoamat palvelut elämän eri vaiheissa - Jos et itse tarvitse näitä palveluita, joku muu tarvitsee – tue sitä! - Et voi vaikuttaa, jos et ole jäsen. - Kirkossa saatat löytää ehkä jotakin, jota elämääsi etsit. - Pääset kummiksi! Olen edelleen samaa mieltä. Jos nyt kuitenkin tuntuu siltä, ettei tätä menoa kestä, niin mieti vielä : oletko valmis tukemaan kirkon tarjoamia palveluita? Joku muu saattaa niitä tarvita. Ja jo...

Ehdokkaana seurakuntavaaleissa

Olen 41-vuotias haagalainen ja olen ehdolla seurakuntavaaleissa seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon. Lähdin ehdokkaaksi samasta syystä kuin aikoinaan ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleissa. Asetun ehdokkaaksi, koska kirkko on minulle tärkeä mutta siinä on vielä aika paljon korjattavaa. Äänestäjät päättävät, kuka tällä kertaa pääsee kirkkoa korjaamaan. Uskon valoisampaan tulevaisuuteen. Uskon, että näissäkin seurakuntavaaleissa päättäjiksi valitaan enemmän nuoria ja enemmän uudistusmielisiä. Minulla on laaja kokemus seurakunnan ja kirkon päätöksenteosta. Haagan seurakuntaneuvostossa olen ollut nyt neljän vuotta. Vuosina 2008-2011 olin kirkolliskokousedustaja. Haluan tuoda aiemman kokemukseni ja ammatillisen osaamiseni jatkossakin kirkon käyttöön. Koulutukseltani olen kauppatieteiden tohtori ja työskentelen tutkimuspäällikkönä Kelan tutkimusyksikössä. Harrastan vapaaehtoistoimintaa Naisten Pankissa ja partiossa, luonnossa liikkumista ja lukemista. Minulle tär...

Minulle tärkeitä asioita ovat:

Kirkon talouden kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata tulevien sukupolvien toimintamahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaate sopii erinomaisesti myös kirkon ja seurakuntien talouden hoitoon. Millaisessa kunnossa jätämme kirkon tuleville sukupolville? Tämän päivän päättäjien on otettava huomioon päätöstensä vaikutukset pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa, että emme tuhlaa enempää kuin tienaamme, pidämme kiinteistöistä huolta ja kartutamme eläkerahastoa. Olisi kohtuutonta, jos tulevat päättäjät saisivat hoidettavakseen kirkon, jolla on tyhjä tili, suuri lainataakka ja kiinteistöt rempallaan. Päättäjien on oltava rohkeita uudistamaan nykyisiä rakenteita. Mitä asioita on ehdottomasti tehtävä ja mitkä tehtävät ovat vähemmän tärkeitä? Jos haluamme tarttua uusiin ideoihin, jostain on myös luovuttava. Helsingin seurakunnissa on tehty hyvää työtä talouden tasapainottamiseksi, mutta vaikeita päätöksiä on edelleen edessä.  Vapaaehtoisuus ja osallisuu...