6.11.2008

hengähdystauko

Valiokuntamme on ahkeroinut niin reippaasti, että saamme huokaista tänä iltana. Kokoan tässä nyt vähän irtonaisia ja epäolennaisia juttuja viikon varrelta.

Unohdin kameran kotiin, joten en saanut tälläkään reissulla järkeviä valokuvia. Muutama kännykkäkuva mulla on eilisillan retkeltä. Laitan ne tänne, jos niistä vaan saa yhtään selvää.

Päätin eilen Kakolassa, että ryhdyn lainkuuliaiseksi kansalaiseksi - oli sen verran pelottava kokemus. Minua tosin lohdutettiin, että nykyajan vankilat on kyllä mukavampia paikkoja.

En ollut tänään (naisten) lauluharjoituksissa. Epäilivät ruokalassa, etten osaa laulaa. Sekin pitää toki paikkansa mutta se nyt ei varsinaisesti ole se syy.

Nimilappuni on kadonnut. Meillä on istumapaikoilla muovitetut isot paperinimilaput, jotka lähtevät aina lentoon, kun joku kulkee ohi. Nimilappuni on lähtenyt lopullisesti lentoon. Sitä on etsitty koko ilta eikä ole löytynyt.

Vähitellen alkavat myös edustajien persoonat ja taustat hahmottua. Meidän hiippakunnan porukka on yleensä paikalla, kun jotain tapahtuu. Olen siis ihan oikeassa porukassa.


Keskustelunaiheet ovat olleet viikon aikana vaihtelevia mutta tasokkaita. Tässä muutamia:
- Elämästä tulee helpompaa, kun täyttää 40. Elämä ei sinänsä muuta helpommaksi mutta elämänkokemus auttaa selviytymisessä. Sitä odotellessa.
- Maailmantalouden tilanne näyttää huolestuttavalta. Olen ollut sitä mieltä, että pelkästään pörssikursseja ei kannata tuijottaa vaan muut mittarit kertovat taloudesta ja tosielämästä enempi.
- Häviäminen tuntuu pahalta, erityisesti silloin kun sitä on edeltänyt pitkä valintaprosessi.
- Eräässä anonyymissa seurakunnassa (Lapuan hpk:n alueella) ollaan sovussa vaikka välillä metelöidäänkin.

Ei kommentteja: