Siirry pääsisältöön

Homokeskustelu alkoi

Perustevaliokunnan mietinnön käsittely alkoi tänä aamuna. Ensin meille selostettiin, että asia voidaan hyväksyä yksinkertaisella enemmistöllä. Rukouksen hyväksyminen ei siis vaadi 3/4 enemmistöä. Eräs neropatti kysyi aiemmin viikolla, mihin tästä tulkinnasta voi valittaa. Kirkolliskokouksen sihteeri kertoi, että kirkolliskokouksen päätöksestä ei voi valittaa.

Keskustelu alkoi mietinnön esittelyllä. Puheenvuorolista täyttyi salamana. Ensimmäiset pari tuntia keskustelusta käytiin lähinnä mietinnön vastustajien voimin. Nyt äänessä on piispa Riekkinen. Puheenvuoroja riittää, joten tätä menoa olemme täällä vielä sunnuntainakin.

Yksi hilpeimmistä uusista asioista tällä viikolla on ollut homoteologia. Mietintöön jätetyssä eriävässä mielipiteessä nimittäin todetaan, että kirkko pyrkii ratkomaan ongelmiaan homoteologialla. Yhdessä puheenvuorossa onneks hiukan valotettiin, mitä homoteologia tarkoittaa.

Homoteologian lisäksi tällä viikolla on ollut muutakin uutta. Istuntosalin eteisessä päivystää nimittäin järjestysmies. Toistaiseksi ei ole järjestyksenpitoa tarvittu vaan järjestysmies on lähinnä rupatellut edustajien kanssa. Täällä on ollut myös jonkin verran mediaa paikalla. Toimittajia tosin hieman säälin, koska tämä keskustelu on varmasti supertylsä. Puheenvuorot ovat pitkiä ja toistavat samoja asioita. Ei kovin nasevaa materiaalia!

Kommentit

järppy sanoi…
Voiko tuosta homoteologiasta suorittaa jo opintokokonaisuuksia jossain kotimaisessa yliopistossa?
11/11/10 1:00 ip.
Anonyymi sanoi…
Voimia!!!
11/11/10 3:38 ip.
Anonyymi sanoi…
Tsemppiä!!! Koita päästä johonkin mediaan esille - mä olen toistaiseksi nähnyt vain vänkyröiden esiintymisiä... :/

Inka
11/11/10 8:07 ip.
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kirkon jäsenenä

Viime päivinä media on taas jaksanut uutisoida kirkosta eroamisesta. En oikeastaan tiedä, mitä uutisarvoa noilla jokavuotisilla luvuilla enää on. Minua surettaa ja suututtaa tämä kehitys, joten täytyy nyt pari sanaa tännekin kirjoittaa. Kirkosta erosi viime vuonna taas ennätysmäärä porukkaa. Meillä Jyväskylässäkin eroluvut ovat aikamoiset. Kaikkien tutkimusten mukaan suomalaisten uskonnollisuus ei ole vähentynyt, joten osa eroaa varmaan hiukan liian kevyin perustein. Kuopion hiippakunnan lehdessä (Capitol 3/2008) luettelin viisi hyvää syytä kuulua kirkkoon : - Seurakunnan tarjoamat palvelut elämän eri vaiheissa - Jos et itse tarvitse näitä palveluita, joku muu tarvitsee – tue sitä! - Et voi vaikuttaa, jos et ole jäsen. - Kirkossa saatat löytää ehkä jotakin, jota elämääsi etsit. - Pääset kummiksi! Olen edelleen samaa mieltä. Jos nyt kuitenkin tuntuu siltä, ettei tätä menoa kestä, niin mieti vielä : oletko valmis tukemaan kirkon tarjoamia palveluita? Joku muu saattaa niitä tarvita. Ja jo...
4 kommenttia
Lue lisää

Ehdokkaana seurakuntavaaleissa

Olen 41-vuotias haagalainen ja olen ehdolla seurakuntavaaleissa seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon. Lähdin ehdokkaaksi samasta syystä kuin aikoinaan ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleissa. Asetun ehdokkaaksi, koska kirkko on minulle tärkeä mutta siinä on vielä aika paljon korjattavaa. Äänestäjät päättävät, kuka tällä kertaa pääsee kirkkoa korjaamaan. Uskon valoisampaan tulevaisuuteen. Uskon, että näissäkin seurakuntavaaleissa päättäjiksi valitaan enemmän nuoria ja enemmän uudistusmielisiä. Minulla on laaja kokemus seurakunnan ja kirkon päätöksenteosta. Haagan seurakuntaneuvostossa olen ollut nyt neljän vuotta. Vuosina 2008-2011 olin kirkolliskokousedustaja. Haluan tuoda aiemman kokemukseni ja ammatillisen osaamiseni jatkossakin kirkon käyttöön. Koulutukseltani olen kauppatieteiden tohtori ja työskentelen tutkimuspäällikkönä Kelan tutkimusyksikössä. Harrastan vapaaehtoistoimintaa Naisten Pankissa ja partiossa, luonnossa liikkumista ja lukemista. Minulle tär...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Minulle tärkeitä asioita ovat:

Kirkon talouden kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata tulevien sukupolvien toimintamahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaate sopii erinomaisesti myös kirkon ja seurakuntien talouden hoitoon. Millaisessa kunnossa jätämme kirkon tuleville sukupolville? Tämän päivän päättäjien on otettava huomioon päätöstensä vaikutukset pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa, että emme tuhlaa enempää kuin tienaamme, pidämme kiinteistöistä huolta ja kartutamme eläkerahastoa. Olisi kohtuutonta, jos tulevat päättäjät saisivat hoidettavakseen kirkon, jolla on tyhjä tili, suuri lainataakka ja kiinteistöt rempallaan. Päättäjien on oltava rohkeita uudistamaan nykyisiä rakenteita. Mitä asioita on ehdottomasti tehtävä ja mitkä tehtävät ovat vähemmän tärkeitä? Jos haluamme tarttua uusiin ideoihin, jostain on myös luovuttava. Helsingin seurakunnissa on tehty hyvää työtä talouden tasapainottamiseksi, mutta vaikeita päätöksiä on edelleen edessä.  Vapaaehtoisuus ja osallisuu...
Lähetä kommentti
Lue lisää