Siirry pääsisältöön

Nuorten osallisuus seurakunnissa

Nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia on vahvistettu kunnissa, kouluissa ja järjestöissä. Miksi seurakunnat hiihtävät tässäkin asiassa pitkän matkaa muiden perässä? Jos nuoret pääsisivät osallisiksi, heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa seurakuntien kehittämiseen ja päätöksentekoon. Nuorten osallisuuden vahvistaminen seurakunnissa ja kirkossa on esillä myös kirkolliskokouksessa toukokuun alussa.

Seurakuntien nuorisotyö kokoaa nuoria laajasta mukaan. Hyvät resurssit ovat mahdollistaneet seurakunnissa työntekijäkeskeisen toimintatavan, josta olisi viimeistään nyt päästävä eroon. Nuorten osallisuus on toki edennyt muutamissa seurakunnissa yksittäisten työntekijöiden kehittämisinnon ansiosta mutta myös seurakuntien hallinnon ja päättäjien tukea tarvitaan.

Seurakunnat ovat keskenään hyvin erilaisia, joten tarvitaan erilaisia tapoja toteuttaa nuorten osallisuutta. Osallistavat toimintatavat on helppo tuoda kaikkien seurakuntien nuorisotyöhön. Esimerkiksi pienissä seurakunnissa ei välttämättä tarvita erillistä nuorten vaikuttamisryhmää mutta suuremmissa seurakunnissa olisi hyvä luoda tietty toimintamalli.

Tulevissa seurakuntavaaleissa äänioikeuden ikäraja on 16 vuotta. Äänioikeus on rohkea avaus nuorten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Se ei kuitenkaan yksin riitä, koska äänestäminen ei ole nuorille itsestäänselvyys. Kokemukset osallisuudesta ja vaikuttamisesta avaavat äänestämisen merkitystä huomattavasti paremmin kuin mainoskampanjat. Osallistumalla päätöksentekoon voi kokea, että yhteisiin asioihin pystyy vaikuttamaan ja voi hoksata, ettei ole yhdentekevää, ketkä ovat päättämässä yhteisistä asioista.


Nuorten Keski-Suomi ry on tehnyt maakunnassamme aktiivisesti työtä nuorten toimintamahdollisuuksien ja osallisuuden puolesta. Keskisuomalaisilla seurakunnilla olisi loistava mahdollisuus hyödyntää tätä osaamista, jotta nuorten osallisuus etenisi seurakunnissa etanavauhtia nopeammin.

Kirkon jäsenillä on valtavasti voimavaroja, joita seurakunnat eivät käytä. Jäsenten ideoita kannattaisi kysellä ja kuunnella. Nuorten osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen tuo nuoret aktiivisiksi toimijoiksi ja auttaa seurakuntia näkemään pidemmälle tulevaisuuteen.

Julkaistu Keskisuomalaisessa 4.5. - luulisin - en oo nähny paperilehteä...


Teksti on siis kirjoitettu meiän edustaja-aloitteen ajatusten pohjalta. Aloitetta käsitellään näillä näkymin keskiviikkona, joten kommentoikaahan ajatuksia.

Kommentit

Terttu Pohjolainen sanoi…
Hei! Olen kyllä hämmästynyt, että kirkossa jo 16 vuotiaat nuoret äänestävät kikollisissa vaaleissa. Tämä päätös on ollut jonkunlaista kirkkopoliittista nuorten kalastelua. Varsinaisen nuorten aktiivisuuden tai päätösvallan kanssa sillä on milelestäni hyvin vähän tekemistä. Kuulin vastikään nuorta lasten parlamentin jäsentä. Hän sanoi selkeästi, että äänestysikärajaa kuntavaaleissa ei pidä laskea 16 vuoteen kuten kirkon vaaleissa on.
Annettaisiin nuorten rauhassa kypsyä vastuuseen! Ei tällä oikeudella saada jäseniä kirkkoon. Ennemmin pitää kantaa huolta siitä, että nuoret aikuiset ovat kiinnostuneita Jumalan tuntemisesta ja kirkosta. Silmänkääntötemput eivät auta, vaan todellinen asiallinen kanssakäyminen nuoria aikuisia koskettavista asioista ja kirkon vastuksista heidän kysymyksiinsä.
Terv. Terttu Pohjolainen

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kirkon jäsenenä

Viime päivinä media on taas jaksanut uutisoida kirkosta eroamisesta. En oikeastaan tiedä, mitä uutisarvoa noilla jokavuotisilla luvuilla enää on. Minua surettaa ja suututtaa tämä kehitys, joten täytyy nyt pari sanaa tännekin kirjoittaa. Kirkosta erosi viime vuonna taas ennätysmäärä porukkaa. Meillä Jyväskylässäkin eroluvut ovat aikamoiset. Kaikkien tutkimusten mukaan suomalaisten uskonnollisuus ei ole vähentynyt, joten osa eroaa varmaan hiukan liian kevyin perustein. Kuopion hiippakunnan lehdessä (Capitol 3/2008) luettelin viisi hyvää syytä kuulua kirkkoon : - Seurakunnan tarjoamat palvelut elämän eri vaiheissa - Jos et itse tarvitse näitä palveluita, joku muu tarvitsee – tue sitä! - Et voi vaikuttaa, jos et ole jäsen. - Kirkossa saatat löytää ehkä jotakin, jota elämääsi etsit. - Pääset kummiksi! Olen edelleen samaa mieltä. Jos nyt kuitenkin tuntuu siltä, ettei tätä menoa kestä, niin mieti vielä : oletko valmis tukemaan kirkon tarjoamia palveluita? Joku muu saattaa niitä tarvita. Ja jo...

Ehdokkaana seurakuntavaaleissa

Olen 41-vuotias haagalainen ja olen ehdolla seurakuntavaaleissa seurakuntaneuvostoon ja yhteiseen kirkkovaltuustoon. Lähdin ehdokkaaksi samasta syystä kuin aikoinaan ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleissa. Asetun ehdokkaaksi, koska kirkko on minulle tärkeä mutta siinä on vielä aika paljon korjattavaa. Äänestäjät päättävät, kuka tällä kertaa pääsee kirkkoa korjaamaan. Uskon valoisampaan tulevaisuuteen. Uskon, että näissäkin seurakuntavaaleissa päättäjiksi valitaan enemmän nuoria ja enemmän uudistusmielisiä. Minulla on laaja kokemus seurakunnan ja kirkon päätöksenteosta. Haagan seurakuntaneuvostossa olen ollut nyt neljän vuotta. Vuosina 2008-2011 olin kirkolliskokousedustaja. Haluan tuoda aiemman kokemukseni ja ammatillisen osaamiseni jatkossakin kirkon käyttöön. Koulutukseltani olen kauppatieteiden tohtori ja työskentelen tutkimuspäällikkönä Kelan tutkimusyksikössä. Harrastan vapaaehtoistoimintaa Naisten Pankissa ja partiossa, luonnossa liikkumista ja lukemista. Minulle tär...

Minulle tärkeitä asioita ovat:

Kirkon talouden kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata tulevien sukupolvien toimintamahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaate sopii erinomaisesti myös kirkon ja seurakuntien talouden hoitoon. Millaisessa kunnossa jätämme kirkon tuleville sukupolville? Tämän päivän päättäjien on otettava huomioon päätöstensä vaikutukset pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa, että emme tuhlaa enempää kuin tienaamme, pidämme kiinteistöistä huolta ja kartutamme eläkerahastoa. Olisi kohtuutonta, jos tulevat päättäjät saisivat hoidettavakseen kirkon, jolla on tyhjä tili, suuri lainataakka ja kiinteistöt rempallaan. Päättäjien on oltava rohkeita uudistamaan nykyisiä rakenteita. Mitä asioita on ehdottomasti tehtävä ja mitkä tehtävät ovat vähemmän tärkeitä? Jos haluamme tarttua uusiin ideoihin, jostain on myös luovuttava. Helsingin seurakunnissa on tehty hyvää työtä talouden tasapainottamiseksi, mutta vaikeita päätöksiä on edelleen edessä.  Vapaaehtoisuus ja osallisuu...