3.5.2011

12 tunnin työpäivä

Päättyihän se viikon ensimmäinen päivä viimein - täysistunto loppui eilen illalla klo 21.07. Aloitimme päivän aamulla klo 9, joten kellon ympärys hurahti nopsaan. Täysistunnon jälkeen suuntasimme vielä iltahartauteen ja lyhyelle kävelylenkille.

Tämä aamu on alkanut mukavissa merkeissä. Aamumessuja vietämme tällä viikolla vain maanantaina ja perjantaina, joten nämä arkiaamut ovat yllättävän leppoisia. Ei ole kiire kirkkoon eikä huono omatuntoa, koska lintsaa kirkosta. Klo 9 kokoonnumme aamuhartauteen istuntosaliin.

Tämän viikon asialistalla ei ole mitään kuohuttavia kysymyksiä. Toimittajat eivät päivystä täällä ja tunnelma on hieman vapautuneempi kuin syysistuntokaudella viime marraskuussa. Asialistalla on toki tärkeitä asioita kuten tilinpäätös. Lähetekeskustelua käymme kirkkoherranvaalitavan muuttamisesta, diakonaatista ja parokiaaliperiaatteen kehittämisestä (tai siis siitä että ei kehitetä). Listalla on myös kaksi edustaja-aloitetta: mediastrategia ja moniäänisyystyöryhmä.

Kommenttiosasto on jälleen kerran avoin kaikille terkuille ja mielipiteille :-)

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Toivotan hyviä päätöksiä! Ja toivottavasti siellä on ruokahuolto kunnossa. T. R.

Eve kirjoitti...

Miten parokiaalijärjestelmää pitäisi kehittää? En ole ajatellut asiaa koskaan, on ollut ihan luontevaa kuulua lähiseurakuntaan - ihan kuin kuulun automaattisesti vakuituisen asuinpaikkani kuntaan.

Onko opiskelijoilla tarvetta kuulua kotipaikkakunnan seurakuntaan?

Miksi muuten pitää puhua parokiaalista, miksi ei voi puhua vaikka... alueesta?

Signe kirjoitti...

Niin, tämä parokiaaliperiaate on kestoaihe ja siinä on monta puolta.

Ihan pienimpänä kehitettävänä asiana on se että seurakuntayhtymän sisällä muuttaessa saisi säilyttää luottamushenkilöpaikkansa. Jos esimerkiksi Helsingissä yhtymän valtuuston jäsen muuttaa Helsingissä seurakunnasta toiseen, niin hän lentää luottamustehtävistä veks.

Noh, ihan toisessa päässä on ajatus henkilöseurakunnista eli saisi perustaa ihan vapaasti seurakuntia - vaikkapa erilaisten toimintatapojen ympärille - ja sitten niihen saisi kuka vaan liittyä. Tämä on ihan normimalli monessa maassa.

Henkilöseurakuntia kannattavat esim. jotkut naispappeudun vastustajat, jotta saisivat perustaa seurakunnan, jossa ei tarvitse tehdä töitä naispappien kanssa.