Siirry pääsisältöön

kirkon tulevaisuudentoivot

Viikonloppu vierähti kirkon nuorisopäivillä Keravalla.

Lauantaina oli Kirkko 2015 -seminaari nuorille - siis ihan oikeille nuorille. Esittelin vähän omaa tietäni kirkolliskokoukseen ja yritin saada porukan kuutamolle. Kerroin siis kolme juttua, jonka jälkeen osallistujat esittivät tarkentavia kysymyksiä ja yrittivät arvata, mikä on valetta. Väitteet olivat:

1. Olen pelannut arkkipiispan kanssa lentopalloa.
2. Olen tehnyt aloitteen työmatkapyöräilyn tukemisesta.
3. Olen ollut päättämässä kirkon rakentamisesta.


Selvästi suurin osa porukasta piti 2. väitettä työmatkapyöräilystä valheena. Vain 12 henkilöä arvasi oikein eli lentopalloilu oli valetta. Toivottavasti osallistujille jäi mieleen myös jotain kirkon hallinnosta ja vaikuttamisesta.

Seminaarissa teimme myös ryhmätöitä tulevista seurakuntavaaleista, joissa äänioikeus on 16 vuotta täyttäneille. Hyviä kampanjaideoita kertyi iso kasa ja ne luovutettiin piispalle.

Seminaarissa myös harjoiteltiin demokratiaa, kun osallistujat valitsivat edustajat Navi-ryhmään. Ensin piti asettua ehdolla. Sen jälkeen ehdokkaat esittelivät itsensä ja kansa äänesti. Vaalin tulos oli hyvin selvä mutta kirkolliseen tapaan panttasimme tuloksia. Tuloksen julkistamisen jälkeen valitut pitivät vielä hienot kiitospuheet. En yhtään ihmettelisi, jos edustajiksi valitut Amanda ja Miikka jonain päivänä päätyisivät kirkolliskokoukseen asti.

Ehdokkaat esittäytyvät.


Seminaarin jälkeen ohjelmassa oli monenlaista musiikkia. Iltaohjelmassa hoilotimme veisukaraokea. Omilla jatkoilla innostuimme kehittelemään erilaisia uusia messuja. Paikalla olleen pastorin mukaan messua ei kannata pitää ilman otsikoita, joten suunnitelmat olivat varsin lennokkaita.

Sunnuntaina osallistuin Navi-ryhmän kokoukseen ja kerroin terveisiä kirkolliskokouksesta. Navilaiset jäivät vielä pähkäilemään aloiteideoita mutta minä ainakin luotan siihen, että ideoita on kasapäin, kun seuraavan kerran tapaamme.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

12 tunnin työpäivä

Päättyihän se viikon ensimmäinen päivä viimein - täysistunto loppui eilen illalla klo 21.07. Aloitimme päivän aamulla klo 9, joten kellon ympärys hurahti nopsaan. Täysistunnon jälkeen suuntasimme vielä iltahartauteen ja lyhyelle kävelylenkille. Tämä aamu on alkanut mukavissa merkeissä. Aamumessuja vietämme tällä viikolla vain maanantaina ja perjantaina, joten nämä arkiaamut ovat yllättävän leppoisia. Ei ole kiire kirkkoon eikä huono omatuntoa, koska lintsaa kirkosta. Klo 9 kokoonnumme aamuhartauteen istuntosaliin. Tämän viikon asialistalla ei ole mitään kuohuttavia kysymyksiä. Toimittajat eivät päivystä täällä ja tunnelma on hieman vapautuneempi kuin syysistuntokaudella viime marraskuussa. Asialistalla on toki tärkeitä asioita kuten tilinpäätös. Lähetekeskustelua käymme kirkkoherranvaalitavan muuttamisesta, diakonaatista ja parokiaaliperiaatteen kehittämisestä (tai siis siitä että ei kehitetä). Listalla on myös kaksi edustaja-aloitetta: mediastrategia ja moniäänisyystyöryhmä. Kommentti

kirkon jäsenenä

Viime päivinä media on taas jaksanut uutisoida kirkosta eroamisesta. En oikeastaan tiedä, mitä uutisarvoa noilla jokavuotisilla luvuilla enää on. Minua surettaa ja suututtaa tämä kehitys, joten täytyy nyt pari sanaa tännekin kirjoittaa. Kirkosta erosi viime vuonna taas ennätysmäärä porukkaa. Meillä Jyväskylässäkin eroluvut ovat aikamoiset. Kaikkien tutkimusten mukaan suomalaisten uskonnollisuus ei ole vähentynyt, joten osa eroaa varmaan hiukan liian kevyin perustein. Kuopion hiippakunnan lehdessä (Capitol 3/2008) luettelin viisi hyvää syytä kuulua kirkkoon : - Seurakunnan tarjoamat palvelut elämän eri vaiheissa - Jos et itse tarvitse näitä palveluita, joku muu tarvitsee – tue sitä! - Et voi vaikuttaa, jos et ole jäsen. - Kirkossa saatat löytää ehkä jotakin, jota elämääsi etsit. - Pääset kummiksi! Olen edelleen samaa mieltä. Jos nyt kuitenkin tuntuu siltä, ettei tätä menoa kestä, niin mieti vielä : oletko valmis tukemaan kirkon tarjoamia palveluita? Joku muu saattaa niitä tarvita. Ja jo

näkymättömyyden aika kirkossa päättyi

Hyväksyimme juuri vapaamuotoisen rukouksen parisuhteensa rekisteröineen parin kanssa ja heidän puolestaan äänin 78-30. Nyt siis piispat laativat ohjeen, miten tuo rukous toteutetaan. Tiedän, että monien mielestä tämä on ihan yhtä tyhjän kanssa. Kuten olen usein todennut, niin minäkin toivoisin, että kirkko siunaisi samaa sukupuolta olevat parit. Uskon kuitenkin, että tämä päätös tuo homoseksuaalit kirkon jäsenet näkyviksi kirkossa. Nyt papeilla on mahdollisuus kohdata pariskuntia tällaisen vapaamuotoisen rukouksen yhteydessä. Kirkolla on aivan uusi mahdollisuus näkyvästi tukea samaa sukupuolta olevia pareja. Äänestyksen tulos on yllätävän selvä. Rukouksen vastustajat pitivät runsaasti pitkiä puheenvuoroja. Äänekäs porukka olikin sitten yllättävän pieni. Konservatiivien pääargumentti oli, että Raamatussa lukee, että homoseksuaalinen käyttäyminen on synti ja homoseksuaalisessa parisuhteessa elämistä ei pidä tukea. Elinen päivä ei ollut kovin helppo. Keskustelu alkoi aamulla klo 9. Välill