Siirry pääsisältöön

poimintoja moniäänisyyskeskustelusta

Tiistaina käyty keskustelu kirkon moniäänisyydestä ja ykseydestä oli vähintään mielenkiintoinen. Aloitteessa esitettiin työryhmän perustamista mutta keskustelussa nousi esille, että olisi sittenkin piispojen tehtävä tarttua tähän. Tässä muutamia ääniä keskustelusta.

"Eri tavoin ajattelevien hylkääminen ei siis ole vaihtoehto, jos me otamme Jeesuksen opetukset todesta. Yhteyttä on vaalittava, vaikka se onkin kivuliasta."
edustaja Määttänen

"Ajattelen, että tällaisessa kohtaamisessa olisi hyvä olla aluksi ainakin rajallinen määrä kutsuttuja osanottajia, jotta kohtaaminen olisi turvallista. Tämä joukko voisi koettaa sanoittaa kunnioittavan kuuntelemisen ja kommunikaation pelisääntöjä."
edustaja Kainulainen

"Toinen pelisääntö voisi olla se, että lopetetaan korostus, jonka mukaan sinä saat kyllä ajatella miten haluat, mutta sinun on toimittava niin kuin me korrektisti ajatteleva enemmistö haluamme. Ajattelun vapaus on itsestään selvä. Vaikka ihminen vangittaisiin tai teloitettaisiin, voi aina ajatella vapaasti."
edustaja Nummela

"Miksi siis käymme tästä tällaista kiistaa? Tämä virkakysymys ei ole missään tapauksessa tasa-arvokysymys eikä se ole syrjintää, jos vuoroja järjestellään. Tiedän, että sitä tapahtuu tälläkin hetkellä, vaikka piispat ovat sen jyrkästi kieltäneet. Meillä on seurakunnissa pappeja, jotka hoitavat asiat sillä tavalla, että kaikilla on oikeus toimia seurakunnassa ja julistaa Sanaa oman vakaumuksensa mukaisesti. Tätä onneksi vielä tapahtuu seurakunnissa."
edustaja Kujala

"Mutta itsensä ja omien motiivien ymmärtämistä ja kuulemista ei voida delegoida ylöspäin, vaan meistä jokaisen on kuultava ja kuunneltava - tarpeen vaatiessa jopa huudettava - omalta paikaltamme. Siitä kohdasta, siltä äänenkorkeudelta missä olemme nyt. Tämä koskee myös meitä kirkolliskokousedustajia."
edustaja Olkinuora

Keskustelussa sekä salissa että kahvipöydässä on sellainen jännä vire, että moniäänisyys tarkoittaisi konservatiivien oikeuksien takaamista. Kannatan toki moniäänisyyttä ja erityisesti kirkolliskokouksessa olen oppinut, että olisi tärkeää, että pysyisimme sovussa samassa kirkossa. Moniäänisyys ja "toista sietävä rakkaus" ovat kuitenkin vastavuoroisia, joten moniäänisyyden tukeminen ei voi olla vain konservatiivien oikeuksien puolustamista.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

muutama kuva

Sain viimein kaivettua kevätistuntokauden kuvat kamerasta. Tässäpä ois muutama. Lapuan hiippakunnan delegaation sakastissa ennen avajaismessua. Arkkipiispan lähtöjuhlaa vietettiin Turun linnan kuninkaansalissa, vieraita vielä odotellaan. Alkuruoka Edustaja Ojala ilman eläinrekvisiittaa Edustajat Simojoki ja Tuominen uurastivat Arkkikuvaelman tähtinä, kuvassa jo vähän rennompi mieli

Nuorten osallisuuden vahvistaminen tyssäsi kirkkohallitukseen

Vanha kirkolliskokousblogini on herännyt yllättäen henkiin mutta painavasta syystä!   Vuonna 2009 teimme kirkolliskokousaloitteen nuorten osallisuuden vahvistamisesta kirkossa. Aloite lähetettiin yleisvaliokunnan hienon mietinnön saattelemana kirkkohallitukseen toimenpiteitä varten. Se on jumittanut siellä vuosikaudet ja olen miettinyt, voiko aloite vain kadota. Ilmeisesti ei voi - se on ilmestynyt nyt kirkolliskokousviikon esityslistalle.   Kirkolliskokoukselle on annettu asiasta ilmoitus, joka on karua luettavaa. Sen mukaan kirkkohallituksen taholta ei tulla valmistelemaan nuorten kuulemisjärjestelmää seurakuntiin . Ilmoituksessa perustellaan kuulemisjärjestelmän valmistelematta jättämistä seuraavasti:  Edustuksellinen demokratia ei ole enää nuorille tyypillinen tai suosittu vaikuttamisen muoto. Joissain kunnissa nuorivaltuusto toimii, joissakin ei juuri ollenkaan.   Malli, joka edellyttäisi erillisen kuulemisjärjestelmän luomista jokaiseen seurakuntaan, tulisi seurak

viimeisen istuntoviikon etäkommentit

En osallistunut viime viikolla kauden viimeiselle istuntoviikolle, koska muutin kotikuntani kesällä Jyväskylästä Hyvinkäälle. Muuton myötä menetin paikkani Lapuan hiippakunnan kirkolliskokousedustajana. Harmillinen tilanne mutta eipä sille mitään voi. Viimeiseltä istuntoviikolta ei siis juuri oli juoruja ja hauskoja sattumuksia kerrottavana :-( Onneksi muut edustajat ovat ansiokkaasti bloganneet, joten viikon vaiheista on pysynyt vähän kärryillä. Sain myös kivan tekstarin talousvaliokunnasta, joka työskenteli iltamyöhään, vaikka muut jo humputtelivat kaupungilla. Viime viikon asialistaa voin kommentoida vain nettimateriaalin perusteella. Yksi asia minulla oli erityisesti mielessä, nimittäin eläkerahastomaksu, joka onneksi hyväksyttiin viime viikolla. Kyseisellä maksulla eläkerahastoa voidaan kartuttaa aiempia suunnitelmia nopeammin. Kirkon eläkeasiat ovat hankalia ja niitä tehdään hyvin pitkälle aikavälille. Talousvaliokunnan puheenjohtaja Simola kuvasi puheenvuorossaan päätösten vaike