Siirry pääsisältöön

poimintoja moniäänisyyskeskustelusta

Tiistaina käyty keskustelu kirkon moniäänisyydestä ja ykseydestä oli vähintään mielenkiintoinen. Aloitteessa esitettiin työryhmän perustamista mutta keskustelussa nousi esille, että olisi sittenkin piispojen tehtävä tarttua tähän. Tässä muutamia ääniä keskustelusta.

"Eri tavoin ajattelevien hylkääminen ei siis ole vaihtoehto, jos me otamme Jeesuksen opetukset todesta. Yhteyttä on vaalittava, vaikka se onkin kivuliasta."
edustaja Määttänen

"Ajattelen, että tällaisessa kohtaamisessa olisi hyvä olla aluksi ainakin rajallinen määrä kutsuttuja osanottajia, jotta kohtaaminen olisi turvallista. Tämä joukko voisi koettaa sanoittaa kunnioittavan kuuntelemisen ja kommunikaation pelisääntöjä."
edustaja Kainulainen

"Toinen pelisääntö voisi olla se, että lopetetaan korostus, jonka mukaan sinä saat kyllä ajatella miten haluat, mutta sinun on toimittava niin kuin me korrektisti ajatteleva enemmistö haluamme. Ajattelun vapaus on itsestään selvä. Vaikka ihminen vangittaisiin tai teloitettaisiin, voi aina ajatella vapaasti."
edustaja Nummela

"Miksi siis käymme tästä tällaista kiistaa? Tämä virkakysymys ei ole missään tapauksessa tasa-arvokysymys eikä se ole syrjintää, jos vuoroja järjestellään. Tiedän, että sitä tapahtuu tälläkin hetkellä, vaikka piispat ovat sen jyrkästi kieltäneet. Meillä on seurakunnissa pappeja, jotka hoitavat asiat sillä tavalla, että kaikilla on oikeus toimia seurakunnassa ja julistaa Sanaa oman vakaumuksensa mukaisesti. Tätä onneksi vielä tapahtuu seurakunnissa."
edustaja Kujala

"Mutta itsensä ja omien motiivien ymmärtämistä ja kuulemista ei voida delegoida ylöspäin, vaan meistä jokaisen on kuultava ja kuunneltava - tarpeen vaatiessa jopa huudettava - omalta paikaltamme. Siitä kohdasta, siltä äänenkorkeudelta missä olemme nyt. Tämä koskee myös meitä kirkolliskokousedustajia."
edustaja Olkinuora

Keskustelussa sekä salissa että kahvipöydässä on sellainen jännä vire, että moniäänisyys tarkoittaisi konservatiivien oikeuksien takaamista. Kannatan toki moniäänisyyttä ja erityisesti kirkolliskokouksessa olen oppinut, että olisi tärkeää, että pysyisimme sovussa samassa kirkossa. Moniäänisyys ja "toista sietävä rakkaus" ovat kuitenkin vastavuoroisia, joten moniäänisyyden tukeminen ei voi olla vain konservatiivien oikeuksien puolustamista.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kirkon jäsenenä

Viime päivinä media on taas jaksanut uutisoida kirkosta eroamisesta. En oikeastaan tiedä, mitä uutisarvoa noilla jokavuotisilla luvuilla enää on. Minua surettaa ja suututtaa tämä kehitys, joten täytyy nyt pari sanaa tännekin kirjoittaa. Kirkosta erosi viime vuonna taas ennätysmäärä porukkaa. Meillä Jyväskylässäkin eroluvut ovat aikamoiset. Kaikkien tutkimusten mukaan suomalaisten uskonnollisuus ei ole vähentynyt, joten osa eroaa varmaan hiukan liian kevyin perustein. Kuopion hiippakunnan lehdessä (Capitol 3/2008) luettelin viisi hyvää syytä kuulua kirkkoon : - Seurakunnan tarjoamat palvelut elämän eri vaiheissa - Jos et itse tarvitse näitä palveluita, joku muu tarvitsee – tue sitä! - Et voi vaikuttaa, jos et ole jäsen. - Kirkossa saatat löytää ehkä jotakin, jota elämääsi etsit. - Pääset kummiksi! Olen edelleen samaa mieltä. Jos nyt kuitenkin tuntuu siltä, ettei tätä menoa kestä, niin mieti vielä : oletko valmis tukemaan kirkon tarjoamia palveluita? Joku muu saattaa niitä tarvita.

viikon ärsyttävimmät

Tälläkin viikolla savu on noussut korvista monta kertaa. Virkamieslakipaketin kankea eteneminen on raivostuttanut. Tänään iltapäivällä on asian toinen käsittely, jossa laki joko hyväksytään tai hylätään. Myös pari muuta asiaa on ärsyttänyt minua ja muutamia muita edustajia viikon varrella... Edustaja Riikosen puheenvuoro virkamieslakipaketin ensimmäisessä käsittelyssä on kirvoittanut runsaasti kommentteja. Puheenvuoro on luettavissa kirkolliskokouksen sivuilta . Puheenvuorossa käytettiin varsin värikästä retoriikkaa muun muassa naispapeista ja arkkipiispasta. Itse pidän edustaja Riikosen puheenvuoroa asiattomana ensisijaisesti sen takia että se ei mitenkään liittynyt käsiteltävään asiaan. Lisäksi puhe ei osoittanut hyvää makua eikä läsnäolijoiden kunnioitusta. Monet, erityisesti naiset, ovat kokeneet puheenvuoron jopa loukkaavana. Olen mukana kirkon, seurakunnan ja kunnan päätöksenteossa. Tästä näkökulmasta ajattelen, että on vastuutonta väärinkäyttää meille annettua päätösvaltaa ja

tiistai työn ääressä

Tänään ollaan päästy jo ihan tositoimiin. Täysistunnossa on käyty lähetekeskusteluja ja laitettu hommia eteenpäin lakivaliokuntaan. Meidän valiokunta eli talousvaliokunta on myös kokoontunut ja selvisi, että se toinen kunnanjohtaja ei olekaan vielä entinen. Samoin selvisi, että meidän lippukunnalla (ent. Seurakunnan Siniset, nyk. Siniset Samoojat) on talousvaliokunnassa kolme edustajaa, joista yksi on vieläpä nimeltään Pertti. Ihmeellinen juttu! Saimme kuulla myös perusteellisen katsauksen kirkon eläkelaitoksesta. Pikkuhiljaa alkaa hahmottua, miten päätöksenteko etenee täällä. Olo on kuitenkin samanlainen kuin vieraskielisessä seminaarissa eli ihan nuutunut. Kuluttaa aikas paljon voimia, kun yrittää olla koko ajan tosi skarppina. Illalla on vielä perehdytystä. irtohuomioita: Olin eilen illalla niin ylikierroksilla, että unohdin pestä hampaani. Onneksi tajusin vielä ennen nukahtamista, että jotain on nyt pielessä. Perustevaliokuntaan (siellä käsitellään ne kaikki jännittävimmät a