Siirry pääsisältöön

poimintoja moniäänisyyskeskustelusta

Tiistaina käyty keskustelu kirkon moniäänisyydestä ja ykseydestä oli vähintään mielenkiintoinen. Aloitteessa esitettiin työryhmän perustamista mutta keskustelussa nousi esille, että olisi sittenkin piispojen tehtävä tarttua tähän. Tässä muutamia ääniä keskustelusta.

"Eri tavoin ajattelevien hylkääminen ei siis ole vaihtoehto, jos me otamme Jeesuksen opetukset todesta. Yhteyttä on vaalittava, vaikka se onkin kivuliasta."
edustaja Määttänen

"Ajattelen, että tällaisessa kohtaamisessa olisi hyvä olla aluksi ainakin rajallinen määrä kutsuttuja osanottajia, jotta kohtaaminen olisi turvallista. Tämä joukko voisi koettaa sanoittaa kunnioittavan kuuntelemisen ja kommunikaation pelisääntöjä."
edustaja Kainulainen

"Toinen pelisääntö voisi olla se, että lopetetaan korostus, jonka mukaan sinä saat kyllä ajatella miten haluat, mutta sinun on toimittava niin kuin me korrektisti ajatteleva enemmistö haluamme. Ajattelun vapaus on itsestään selvä. Vaikka ihminen vangittaisiin tai teloitettaisiin, voi aina ajatella vapaasti."
edustaja Nummela

"Miksi siis käymme tästä tällaista kiistaa? Tämä virkakysymys ei ole missään tapauksessa tasa-arvokysymys eikä se ole syrjintää, jos vuoroja järjestellään. Tiedän, että sitä tapahtuu tälläkin hetkellä, vaikka piispat ovat sen jyrkästi kieltäneet. Meillä on seurakunnissa pappeja, jotka hoitavat asiat sillä tavalla, että kaikilla on oikeus toimia seurakunnassa ja julistaa Sanaa oman vakaumuksensa mukaisesti. Tätä onneksi vielä tapahtuu seurakunnissa."
edustaja Kujala

"Mutta itsensä ja omien motiivien ymmärtämistä ja kuulemista ei voida delegoida ylöspäin, vaan meistä jokaisen on kuultava ja kuunneltava - tarpeen vaatiessa jopa huudettava - omalta paikaltamme. Siitä kohdasta, siltä äänenkorkeudelta missä olemme nyt. Tämä koskee myös meitä kirkolliskokousedustajia."
edustaja Olkinuora

Keskustelussa sekä salissa että kahvipöydässä on sellainen jännä vire, että moniäänisyys tarkoittaisi konservatiivien oikeuksien takaamista. Kannatan toki moniäänisyyttä ja erityisesti kirkolliskokouksessa olen oppinut, että olisi tärkeää, että pysyisimme sovussa samassa kirkossa. Moniäänisyys ja "toista sietävä rakkaus" ovat kuitenkin vastavuoroisia, joten moniäänisyyden tukeminen ei voi olla vain konservatiivien oikeuksien puolustamista.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

maanantain kootut

No niin, nyt on vähän rauhallisempaa kirjoittaa. Päivä on siis ollut aika vauhdikas. Jumalanpalveluksen jälkeen oli avajaiset. Arkkipiispa pohti avajaispuheessaan, onko kirkko kriisissä. Lyhyitä täysistuntoja on ollut aika monta, kun olemme järjestäytyneet. Valitsimme varapuheenjohtajat ja valitsijamiehet. Iltapäivällä kulttuuriministeri puhui nuorista aikuisista ja nuorten osallistumisesta kirkon päätöksentekoon. Se oli hyvä puhe, mutta olen kuullut aiheesta niin monta puhetta, ettei siitä oikein uusia ideoita irronnut. Nyt valitsijamiehet ovat vetäytyneet jakamaan meitä valiokuntiin. Tulos pitäisi olla selvillä aamulla. Meillä on siis omat paikat salissa. Niiden kohdalla on isot nimilaput ja lisäksi jokaisella on vielä nimilappu rinnassa. Omalle paikalle saliin ilmaantuu aina uutta paperia, kun selkänsä kääntää. Sinne ilmestyi tänään muun muassa paksu violetti vihko, joka osoittautui piispainkokouksen pöytäkirjaksi. Enpä ole ennen niin paksua pöytäkirjaa nähnyt. Istumme salissa hiipp...

odotettu mietintö valmistui

Kaikki ovat varmaan tietoisia, että viikon kiinnostavin asia on, rukoillaanko jatkossa samaa sukupuolta olevien parien kanssa. Tilanne on nyt siis se, että saimme aamupäivällä perustevaliokunnan mietinnön. Asian käsittely alkaa huomenna aamulla. Mietinnössä esitetään, että parisuhteensa rekisteröineen parin kanssa voisi rukoilla vapaasti. Mietintöön on toki jätetty myös eriävä mielipide, jonka mukaan mitään ei pitäisi tehdä. Sain ennen kirkolliskokousviikkoa muutamia yhteydenottoja, joissa toivottiin, että asiassa päästäisiin enemmän eteenpäin. Olen valittaen todennut, että kirkolliskokouksen tilanne nyt vaan on sellainen, että parempaan ei pystytä. Tällaisen vapaan rukouksen hyväksyminen on monille edustajille aika kova paikka eikä osa edustajista aio sitä hyväksyä. On siis syytä iloita, jos huomenna hyväksymme perustevaliokunnan mietinnön. Tätä voi olla vaikea ymmärtää mutta kirkolliskokous on aivan oma maailmansa, jossa esimerkiksi rationaalisella argumentoinnilla ei ole mitään pain...

Nuorten osallisuuden vahvistaminen tyssäsi kirkkohallitukseen

Vanha kirkolliskokousblogini on herännyt yllättäen henkiin mutta painavasta syystä!   Vuonna 2009 teimme kirkolliskokousaloitteen nuorten osallisuuden vahvistamisesta kirkossa. Aloite lähetettiin yleisvaliokunnan hienon mietinnön saattelemana kirkkohallitukseen toimenpiteitä varten. Se on jumittanut siellä vuosikaudet ja olen miettinyt, voiko aloite vain kadota. Ilmeisesti ei voi - se on ilmestynyt nyt kirkolliskokousviikon esityslistalle.   Kirkolliskokoukselle on annettu asiasta ilmoitus, joka on karua luettavaa. Sen mukaan kirkkohallituksen taholta ei tulla valmistelemaan nuorten kuulemisjärjestelmää seurakuntiin . Ilmoituksessa perustellaan kuulemisjärjestelmän valmistelematta jättämistä seuraavasti:  Edustuksellinen demokratia ei ole enää nuorille tyypillinen tai suosittu vaikuttamisen muoto. Joissain kunnissa nuorivaltuusto toimii, joissakin ei juuri ollenkaan.   Malli, joka edellyttäisi erillisen kuulemisjärjestelmän luomista jokaiseen seurakun...