Siirry pääsisältöön

Homokeskustelu alkoi

Perustevaliokunnan mietinnön käsittely alkoi tänä aamuna. Ensin meille selostettiin, että asia voidaan hyväksyä yksinkertaisella enemmistöllä. Rukouksen hyväksyminen ei siis vaadi 3/4 enemmistöä. Eräs neropatti kysyi aiemmin viikolla, mihin tästä tulkinnasta voi valittaa. Kirkolliskokouksen sihteeri kertoi, että kirkolliskokouksen päätöksestä ei voi valittaa.

Keskustelu alkoi mietinnön esittelyllä. Puheenvuorolista täyttyi salamana. Ensimmäiset pari tuntia keskustelusta käytiin lähinnä mietinnön vastustajien voimin. Nyt äänessä on piispa Riekkinen. Puheenvuoroja riittää, joten tätä menoa olemme täällä vielä sunnuntainakin.

Yksi hilpeimmistä uusista asioista tällä viikolla on ollut homoteologia. Mietintöön jätetyssä eriävässä mielipiteessä nimittäin todetaan, että kirkko pyrkii ratkomaan ongelmiaan homoteologialla. Yhdessä puheenvuorossa onneks hiukan valotettiin, mitä homoteologia tarkoittaa.

Homoteologian lisäksi tällä viikolla on ollut muutakin uutta. Istuntosalin eteisessä päivystää nimittäin järjestysmies. Toistaiseksi ei ole järjestyksenpitoa tarvittu vaan järjestysmies on lähinnä rupatellut edustajien kanssa. Täällä on ollut myös jonkin verran mediaa paikalla. Toimittajia tosin hieman säälin, koska tämä keskustelu on varmasti supertylsä. Puheenvuorot ovat pitkiä ja toistavat samoja asioita. Ei kovin nasevaa materiaalia!

Kommentit

järppy sanoi…
Voiko tuosta homoteologiasta suorittaa jo opintokokonaisuuksia jossain kotimaisessa yliopistossa?
Anonyymi sanoi…
Voimia!!!
Anonyymi sanoi…
Tsemppiä!!! Koita päästä johonkin mediaan esille - mä olen toistaiseksi nähnyt vain vänkyröiden esiintymisiä... :/

Inka

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kirkon jäsenenä

Viime päivinä media on taas jaksanut uutisoida kirkosta eroamisesta. En oikeastaan tiedä, mitä uutisarvoa noilla jokavuotisilla luvuilla enää on. Minua surettaa ja suututtaa tämä kehitys, joten täytyy nyt pari sanaa tännekin kirjoittaa. Kirkosta erosi viime vuonna taas ennätysmäärä porukkaa. Meillä Jyväskylässäkin eroluvut ovat aikamoiset. Kaikkien tutkimusten mukaan suomalaisten uskonnollisuus ei ole vähentynyt, joten osa eroaa varmaan hiukan liian kevyin perustein. Kuopion hiippakunnan lehdessä (Capitol 3/2008) luettelin viisi hyvää syytä kuulua kirkkoon : - Seurakunnan tarjoamat palvelut elämän eri vaiheissa - Jos et itse tarvitse näitä palveluita, joku muu tarvitsee – tue sitä! - Et voi vaikuttaa, jos et ole jäsen. - Kirkossa saatat löytää ehkä jotakin, jota elämääsi etsit. - Pääset kummiksi! Olen edelleen samaa mieltä. Jos nyt kuitenkin tuntuu siltä, ettei tätä menoa kestä, niin mieti vielä : oletko valmis tukemaan kirkon tarjoamia palveluita? Joku muu saattaa niitä tarvita. Ja jo...

12 tunnin työpäivä

Päättyihän se viikon ensimmäinen päivä viimein - täysistunto loppui eilen illalla klo 21.07. Aloitimme päivän aamulla klo 9, joten kellon ympärys hurahti nopsaan. Täysistunnon jälkeen suuntasimme vielä iltahartauteen ja lyhyelle kävelylenkille. Tämä aamu on alkanut mukavissa merkeissä. Aamumessuja vietämme tällä viikolla vain maanantaina ja perjantaina, joten nämä arkiaamut ovat yllättävän leppoisia. Ei ole kiire kirkkoon eikä huono omatuntoa, koska lintsaa kirkosta. Klo 9 kokoonnumme aamuhartauteen istuntosaliin. Tämän viikon asialistalla ei ole mitään kuohuttavia kysymyksiä. Toimittajat eivät päivystä täällä ja tunnelma on hieman vapautuneempi kuin syysistuntokaudella viime marraskuussa. Asialistalla on toki tärkeitä asioita kuten tilinpäätös. Lähetekeskustelua käymme kirkkoherranvaalitavan muuttamisesta, diakonaatista ja parokiaaliperiaatteen kehittämisestä (tai siis siitä että ei kehitetä). Listalla on myös kaksi edustaja-aloitetta: mediastrategia ja moniäänisyystyöryhmä. Kommentti...

Minulle tärkeitä asioita ovat:

Kirkon talouden kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata tulevien sukupolvien toimintamahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaate sopii erinomaisesti myös kirkon ja seurakuntien talouden hoitoon. Millaisessa kunnossa jätämme kirkon tuleville sukupolville? Tämän päivän päättäjien on otettava huomioon päätöstensä vaikutukset pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa, että emme tuhlaa enempää kuin tienaamme, pidämme kiinteistöistä huolta ja kartutamme eläkerahastoa. Olisi kohtuutonta, jos tulevat päättäjät saisivat hoidettavakseen kirkon, jolla on tyhjä tili, suuri lainataakka ja kiinteistöt rempallaan. Päättäjien on oltava rohkeita uudistamaan nykyisiä rakenteita. Mitä asioita on ehdottomasti tehtävä ja mitkä tehtävät ovat vähemmän tärkeitä? Jos haluamme tarttua uusiin ideoihin, jostain on myös luovuttava. Helsingin seurakunnissa on tehty hyvää työtä talouden tasapainottamiseksi, mutta vaikeita päätöksiä on edelleen edessä.  Vapaaehtoisuus ja osallisuu...