Siirry pääsisältöön

kirkon jäsenenä

Viime päivinä media on taas jaksanut uutisoida kirkosta eroamisesta. En oikeastaan tiedä, mitä uutisarvoa noilla jokavuotisilla luvuilla enää on. Minua surettaa ja suututtaa tämä kehitys, joten täytyy nyt pari sanaa tännekin kirjoittaa.

Kirkosta erosi viime vuonna taas ennätysmäärä porukkaa. Meillä Jyväskylässäkin eroluvut ovat aikamoiset. Kaikkien tutkimusten mukaan suomalaisten uskonnollisuus ei ole vähentynyt, joten osa eroaa varmaan hiukan liian kevyin perustein.

Kuopion hiippakunnan lehdessä (Capitol 3/2008) luettelin viisi hyvää syytä kuulua kirkkoon:

- Seurakunnan tarjoamat palvelut elämän eri vaiheissa
- Jos et itse tarvitse näitä palveluita, joku muu tarvitsee – tue sitä!
- Et voi vaikuttaa, jos et ole jäsen.
- Kirkossa saatat löytää ehkä jotakin, jota elämääsi etsit.
- Pääset kummiksi!

Olen edelleen samaa mieltä.

Jos nyt kuitenkin tuntuu siltä, ettei tätä menoa kestä, niin mieti vielä:
oletko valmis tukemaan kirkon tarjoamia palveluita? Joku muu saattaa niitä tarvita.

Ja jos silti vielä päädyt eroamaan kirkosta:
älä ainakaan tee sitä vapaa-ajattelijoiden eroakirkosta.fi -sivulla. Vapaa-ajattelijat ovat aatteellinen yhdistys, jonka ”laariin” ei kannata itseään laskea, jos suhtautuu kirkkoon positiivisesti, neutraalisti tai välinpitämättömästi.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Eroakirkosta.fi -palvelua voi käyttää, vaikka ei vapaa-ajattelijoiden toimintaa tukisikaan. Palvelu on tarkoitettu yksinkertaisesti kirkosta eroamisen helpottamiseksi. Vapaa-ajattelijat kannattavat kirkon ja valtion eroa toistaan, ja nopeimman tien on arvioitu olevan kirkon jäsenmäärän lasku. Se mitä kautta erot syntyvät, on merkityksetöntä.

Minusta on oireellista, että usko ei näyttele mitään roolia luettelemissasi hyvissä syissä kuulua kirkkoon. Eikö kirkkoon pitäisi kuulua niiden, jotka uskovat sen oppiin, ei muiden? Ihmisille, jotka eivät siihen usko, järkevämpää on etsiä mainitsemiasi palveluita kirkon ulkopuolelta. Kirkollisveroon menevät varat kannattaa tällaisen henkilön mieluummin käyttää vaikka Suomen Punaisen Ristin tukemiseen.
Pate3000 sanoi…
Itse kirkosta eronneena ja jälkijättöisesti uskoon tulleena on ollut hauska seurata tätä ilmiötä. Joskus tekisi tällaisen jota ei koskaan viety "kinkereille" mieli istahtaa sanan ääreen luontevasti.
Mutta Jumalanpalveluksessa (kuoroharrastus) istuneena voin kertoa sen, että onpa puuduttava riitti.
Ja enpä ole loppujen lopuksi löytnyt kovin paljon eroa katolisen ja protestanttisen kirkkokunnan välillä. Samat kiellot ja ahdistukset jyllää.
Anonyymi sanoi…
Hyvä Signe :)

Ao. kommentti kertoo, että vapaa-ajattelijat pitävät miekkansa terävinä etenkin netissä. Tuokin kommentoija kuulunee eroakirkosta-sivuston ylläpitäjiin...
Anonyymi sanoi…
No joo, turhiahan nuo tuommoiset uutiset ovat kieltämättä. Mutta itse en kirkkoon kuulu ja oma mielipiteeni on että kaikki maailman uskonnot ovat suht turhia. No saahan sieltä yrittää hakea lohtua hädän hetkellä sen sijaan että tekisi jotakin o_0 noh se on kaikkien oma asia ;)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

12 tunnin työpäivä

Päättyihän se viikon ensimmäinen päivä viimein - täysistunto loppui eilen illalla klo 21.07. Aloitimme päivän aamulla klo 9, joten kellon ympärys hurahti nopsaan. Täysistunnon jälkeen suuntasimme vielä iltahartauteen ja lyhyelle kävelylenkille. Tämä aamu on alkanut mukavissa merkeissä. Aamumessuja vietämme tällä viikolla vain maanantaina ja perjantaina, joten nämä arkiaamut ovat yllättävän leppoisia. Ei ole kiire kirkkoon eikä huono omatuntoa, koska lintsaa kirkosta. Klo 9 kokoonnumme aamuhartauteen istuntosaliin. Tämän viikon asialistalla ei ole mitään kuohuttavia kysymyksiä. Toimittajat eivät päivystä täällä ja tunnelma on hieman vapautuneempi kuin syysistuntokaudella viime marraskuussa. Asialistalla on toki tärkeitä asioita kuten tilinpäätös. Lähetekeskustelua käymme kirkkoherranvaalitavan muuttamisesta, diakonaatista ja parokiaaliperiaatteen kehittämisestä (tai siis siitä että ei kehitetä). Listalla on myös kaksi edustaja-aloitetta: mediastrategia ja moniäänisyystyöryhmä. Kommentti...

Minulle tärkeitä asioita ovat:

Kirkon talouden kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata tulevien sukupolvien toimintamahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaate sopii erinomaisesti myös kirkon ja seurakuntien talouden hoitoon. Millaisessa kunnossa jätämme kirkon tuleville sukupolville? Tämän päivän päättäjien on otettava huomioon päätöstensä vaikutukset pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa, että emme tuhlaa enempää kuin tienaamme, pidämme kiinteistöistä huolta ja kartutamme eläkerahastoa. Olisi kohtuutonta, jos tulevat päättäjät saisivat hoidettavakseen kirkon, jolla on tyhjä tili, suuri lainataakka ja kiinteistöt rempallaan. Päättäjien on oltava rohkeita uudistamaan nykyisiä rakenteita. Mitä asioita on ehdottomasti tehtävä ja mitkä tehtävät ovat vähemmän tärkeitä? Jos haluamme tarttua uusiin ideoihin, jostain on myös luovuttava. Helsingin seurakunnissa on tehty hyvää työtä talouden tasapainottamiseksi, mutta vaikeita päätöksiä on edelleen edessä.  Vapaaehtoisuus ja osallisuu...