Siirry pääsisältöön

vielä seurakuntavaaleista

Edellisen kirkolliskokousviikon jälkeen on tapahtunut kaikenlaista kirkon elämässä. Kun olen yhden blogitekstin saanut valmiiksi, niin se on jo vanhaa asiaa ja käsillä on seuraava hässäkkä. Puuh.

Tässä olisi nyt viimein ikivanha teksti seurakuntavaaleista...

Marraskuun puolessa välissä valittiin seurakuntiin uudet päättäjät. Vaaleissa oli äänioikeus kaikilla 16 vuotta täyttäneillä seurakunnan jäsenillä. Nuoria innostettiin uurnille muun muassa viemällä äänestyspaikat oppilaitoksiin. Äänestysprosentti oli lopulta 17 %. Se ei ole kovin paljon mutta on se enemmän kuin edellisissä vaaleissa.

Minä en ollut näissä vaaleissa ehdolla. Olen sen verran pahasti kahden seurakunnan loukussa, että halunnut lähteä ehdolle. Olen edelleen Jyväskylän seurakunnan jäsen mutta asustelen Hyvinkäällä, joten olisi ollut hiukan kieroa pyrkiä luottamustehtäviin Jyväskylässä.

Partiokaverini ja kirkkovaltuustokaverini Anni jätti myös tällä kertaa vaalit väliin. Yhdessä kuitenkin totesimme, että hyvä näin – nyt oikeasti nuoret voivat olla nuorten äänenä Jyväskylän seurakunnan päätöksenteossa! Jyväskylässä nuorten ehdokkaiden tulos oli suorastaan loistava! Valtuustoon valittiin nimittäin 6 alle 30-vuotiasta.

Muuten seurasin toki vaaleja aktiivisesti ja tietysti kannustin muita ehdokkaita. Seurakuntavaaleihin kohdistui aikamoinen huomio homoillasta alkaneen keskustelun myötä. Monet äänestivät jaloillaan ja erosivat kirkosta. Välillä mietittiin, kenellä on äänioikeus seurakuntavaaleissa. Lopulta vaalit kuitenkin saatiin pidettyä ja äänet annettua. Erityisen iloinen olen siitä, että monessa seurakunnassa valittiin runsaasti uusia luottamushenkilöitä valtuustoon.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

kirkon jäsenenä

Viime päivinä media on taas jaksanut uutisoida kirkosta eroamisesta. En oikeastaan tiedä, mitä uutisarvoa noilla jokavuotisilla luvuilla enää on. Minua surettaa ja suututtaa tämä kehitys, joten täytyy nyt pari sanaa tännekin kirjoittaa. Kirkosta erosi viime vuonna taas ennätysmäärä porukkaa. Meillä Jyväskylässäkin eroluvut ovat aikamoiset. Kaikkien tutkimusten mukaan suomalaisten uskonnollisuus ei ole vähentynyt, joten osa eroaa varmaan hiukan liian kevyin perustein. Kuopion hiippakunnan lehdessä (Capitol 3/2008) luettelin viisi hyvää syytä kuulua kirkkoon : - Seurakunnan tarjoamat palvelut elämän eri vaiheissa - Jos et itse tarvitse näitä palveluita, joku muu tarvitsee – tue sitä! - Et voi vaikuttaa, jos et ole jäsen. - Kirkossa saatat löytää ehkä jotakin, jota elämääsi etsit. - Pääset kummiksi! Olen edelleen samaa mieltä. Jos nyt kuitenkin tuntuu siltä, ettei tätä menoa kestä, niin mieti vielä : oletko valmis tukemaan kirkon tarjoamia palveluita? Joku muu saattaa niitä tarvita. Ja jo...

12 tunnin työpäivä

Päättyihän se viikon ensimmäinen päivä viimein - täysistunto loppui eilen illalla klo 21.07. Aloitimme päivän aamulla klo 9, joten kellon ympärys hurahti nopsaan. Täysistunnon jälkeen suuntasimme vielä iltahartauteen ja lyhyelle kävelylenkille. Tämä aamu on alkanut mukavissa merkeissä. Aamumessuja vietämme tällä viikolla vain maanantaina ja perjantaina, joten nämä arkiaamut ovat yllättävän leppoisia. Ei ole kiire kirkkoon eikä huono omatuntoa, koska lintsaa kirkosta. Klo 9 kokoonnumme aamuhartauteen istuntosaliin. Tämän viikon asialistalla ei ole mitään kuohuttavia kysymyksiä. Toimittajat eivät päivystä täällä ja tunnelma on hieman vapautuneempi kuin syysistuntokaudella viime marraskuussa. Asialistalla on toki tärkeitä asioita kuten tilinpäätös. Lähetekeskustelua käymme kirkkoherranvaalitavan muuttamisesta, diakonaatista ja parokiaaliperiaatteen kehittämisestä (tai siis siitä että ei kehitetä). Listalla on myös kaksi edustaja-aloitetta: mediastrategia ja moniäänisyystyöryhmä. Kommentti...

Minulle tärkeitä asioita ovat:

Kirkon talouden kestävä kehitys Kestävän kehityksen päämääränä on turvata tulevien sukupolvien toimintamahdollisuudet. Kestävän kehityksen periaate sopii erinomaisesti myös kirkon ja seurakuntien talouden hoitoon. Millaisessa kunnossa jätämme kirkon tuleville sukupolville? Tämän päivän päättäjien on otettava huomioon päätöstensä vaikutukset pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa, että emme tuhlaa enempää kuin tienaamme, pidämme kiinteistöistä huolta ja kartutamme eläkerahastoa. Olisi kohtuutonta, jos tulevat päättäjät saisivat hoidettavakseen kirkon, jolla on tyhjä tili, suuri lainataakka ja kiinteistöt rempallaan. Päättäjien on oltava rohkeita uudistamaan nykyisiä rakenteita. Mitä asioita on ehdottomasti tehtävä ja mitkä tehtävät ovat vähemmän tärkeitä? Jos haluamme tarttua uusiin ideoihin, jostain on myös luovuttava. Helsingin seurakunnissa on tehty hyvää työtä talouden tasapainottamiseksi, mutta vaikeita päätöksiä on edelleen edessä.  Vapaaehtoisuus ja osallisuu...