Pitkän harkinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että asetun ehdokkaaksi kirkolliskokousvaaleissa.
Päätös ei ollut helppo. Kirkolliskokouskausi 2008-2011 oli raskas. Olin vain 26-vuotias, kun tulin valituksi ja olenkin usein todennut, että kirkolliskokous ei ole nuoren naisen mielenterveydelle sopiva (ainakaan mielenterveyttä edistävä) harrastus. Tiedän, että elämäni olisi paljon helpompaa, jos ei tarvitsisi kaksi kertaa vuodessa pakata viitta paria kenkiä ja kilokaupalla paperia matkalle mukaan - ja jos ei tarvitsisi täysistunnossa klo 22.30 kuunnella, kun puhujapöntöstä luetaan syntiluetteloita.
Kauteni jäi vähän kesken, koska muuton vuoksi menetin paikkani ennen viimeistä istuntoviikkoa. Tässä kuitenkin muutama tilastotieto tekemisistäni kauden aikana.
Kirkolliskokouksessa vuosina 2008-2011:
- olin talousvaliokunnan jäsen
- olin kansliavaliokunnan (= huvitoimikunnan) jäsen
- pidin täysistunnossa yhteensä viisi puheenvuoroa
- teimme aloitteen nuorten osallisuudesta
- allekirjoitin aloitteen alueseurakunnista
- äänestin parisuhderukouksen puolesta
Lähdin ehdolle samoista syistä kuin aikoinaan ensimmäistä kertaa seurakuntavaaleissa. Asetun ehdokkaaksi, koska kirkko on minulle tärkeä mutta siinä on vielä aika paljon korjattavaa.
Äänestäjät päättävät, kuka tällä kertaa pääsee kirkkoa korjaamaan.
Uskon valoisampaan tulevaisuuteen. Uskon, että tulevaan kirkolliskokoukseen valitaan enemmän nuoria, enemmän naisia ja enemmän uudistusmielisiä.
Olen ehdokkaana Espoon hiippakunnassa. Virallisesti minusta tuli Hyvinkään seurakunnan jäsen heinäkuussa 2011 ja sen myötä siirryin Espoon hiippakuntaan. Ehdokaslistani on Kevään kirkko - aivan mahtava porukka!
Tältä sivulta oikealta valikosta löytyy aiempi blogini Kirkon (epä)virallinen nuori. Vaalien lähestyessä tänne ilmestyy muutama uusi teksti. Kommentit ja erityisesti kysymykset ovat tervetulleita!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti